Oulu Evankelis-luterilainen kirkolliskokous päätti keskiviikkona selvällä ääntenenemmistöllä pudottaa kirkollisten vaalien äänioikeusikärajan 18 vuodesta 16 vuoteen. Esityksen puolesta äänesti 80 kirkolliskokousedustajaa. Vastaehdotus asian lähettämisestä lisäselvityksiin sai taakseen 22 ääntä. Uusi äänioikeusikäraja tulee koskemaan sekä seurakuntavaaleja että kirkkoherranvaaleja. Vaalikelpoisuusikä säilyy 18 vuodessa, eli sitä nuoremmat eivät voi asettua ehdokkaaksi.
Päätöksen tueksi tai sitä vastaan ei kirkolliskokouksessa syntynyt rintamajakoja, jotka olisivat kulkeneet esimerkiksi iän tai herätysliiketaustan mukaan. Edustajat ratkaisivat asian puhtaasti henkilökohtaisen arvionsa perusteella. Keskustelussa ikärajan alentamista perusteltiin muun muassa sillä, että äänioikeuden suominen 16-vuotiaille on keino sitouttaa nuoria seurakunnan toimintaan ja osoittaa heille luottamusta.
Epäilijöiden leirissä katsottiin, että aikuistumista ei pitäisi aikaistaa. Tappiolle jääneessä ehdotuksessa esitettiin, että kirkkohallitus selvittäisi nuorten itsensä kantoja uudistuksen tarpeellisuuteen.
"Luonteva osa
osallistumista"
Kirkolliskokouksessa äänioikeusikärajan lasku on ollut esillä aiemminkin. Vuonna 1996 muutos ei vielä saanut enemmistön tukea. Ruotsin kirkossa äänioikeusikäraja on ollut 16 vuotta vuodesta 2000 lähtien.
Ensi sunnuntain seurakuntavaaleihin ei kirkolliskokouksen päätöksellä ole vaikutusta. Kirkolliskokouksen oululaisiin jäseniin kuuluva kirkkoherra Hannu Ojalehto arvelee, että uusi ikäraja olisi käytössä vuoden 2010 seurakuntavaaleissa. Kirkolliskokouksen hallintovaliokunnassa istuva Tuiran kirkkoherra kuului itse muutoksen kannattajiin.
Kirkolliskokouksen suuren salin keskustelussa muutosta perusteltiin myös rippikoulun ja sen jälkeisen isoskoulutuksen suosiolla. Äänioikeuden katsottiin olevan luonteva osa tätä osallistumista.
Salissa myös muistutettiin, miksei 16-vuotias olisi kypsä äänestämään, kun rippikoulun käyneelle ja konfirmoidulle nuorelle voidaan myös antaa oikeus kummina toimimiseen. Puheenvuoroissa tuli esille myös se, että isosvaiheen jälkeen moni nuori katoaa seurakunnan toiminnasta 17-18-vuotiaana. Äänioikeuden arveltiin pitävän nuoria seurakunnan yhteydessä.
"Toiminnan pitää
kohdata nuoret"
Nuorison poliittista osallistumista tutkinut dosentti Kari Paakkunainen pitää nuorten aktivoimisessa olennaisimpana sitä, että seurakunnan toiminta kohtaa nuoret. Ellei näin ole, nuoria on vaikea innostaa vaaleihinkaan.
Hän pitää erityisenä ongelmana sitä, miten modernit urbaanit nuoret saadaan innostumaan seurakunnan asioista. Nuorten suhtautumisessa seurakuntaan on Paakkunaisen mukaan eri puolilla maata valtavat erot. Hän perää muutosta myös seurakuntavaalien asetelmiin. "Joko vaalilistojen sisällä pitäisi olla selvemmin vanhojen keinojen ja uusien keinojen ihmiset tai sitten listojen pitäisi perustua tähän jakoon."
Kirkolliskokouksen päätös äänioikeusiän alentamisesta menee seuraavaksi kirkkohallitukseen, josta muotoilee kirkkolain muutosesityksen. Käytyään kirkolliskokouksessa uudelleen esitys menee eduskuntaan, joka voi hyväksyä tai hylätä esityksen. Eduskuntavaiheessa nyt päätetty muutos voi kaatua vain teoriassa.