Suomalainen työeläkejärjestelmä on kansainvälisessä vertailussa kiitettävän selkeä ja yksinkertainen. Se mikä tavallisen palkansaajan ymmärryksellä kuulostaa joskus heprealta, aukeaa kansainväliselle asiantuntijalle jopa kateuden aiheena.
Kehuja Suomen eläkeuudistukselle jakoi Iso-Britannian hallituksen pääaktuaari Chris Daykin Ilmarisen työeläkeseminaarissa Helsingissä keskiviikkona.
Daykin tarkasteli suomalaista eläkeuudistusta kansainvälisestä näkökulmasta. Jos eläkeuudistukseen on paneuduttu Suomessa vakavasti, siihen on syynsäkin. Daykin muisti hyvin, että Suomi on yksi maailman nopeimmin ikääntyvistä maista Japanin, Italian ja Saksan jälkeen.
Eri maiden eläkejärjestelmät lähtevät hyvin erilaisista lähtökohdista. Karkeasti järjestelmät voidaan kuitenkin jakaa maksuperusteisiin ja etuusperusteisiin, jollainen on muun muassa Suomen järjestelmä. Meillä on lakiin perustuva, ansiosidonnainen ja osittain ennalta rahastoiva työeläkejärjestelmä.
Viime vuoden alussa voimaan tulleen työeläkeuudistuksen myötä työeläke määräytyy työuran keskiansioiden perusteella. Se on Daykinin mukaan yleinen kansainvälinen trendi. Tavoitteena on, että koko työuran ansiot heijastuvat eläkekertymään. Esimerkiksi Ruotsin laskennallisessa maksuperusteisessa järjestelmässä samaan lopputulokseen päädytään eri keinoin.
Uudessa järjestelmässä kannustetaan suomalaisia myöhentämään eläkkeelle siirtymistään korkealla eläkekarttumalla työuran loppuvaiheessa. Daykinin mukaan selvästi korkeampi eläkkeen karttumisprosentti 63 vuoden iän jälkeen on kansainvälisesti katsottuna sekä poikkeuksellinen että radikaali kokeilu.
"On mielenkiintoista nähdä, onko kannustimen vaikutus riittävän suuri, jotta ihmiset jäisivät eläkkeelle merkittävästi nykyistä myöhemmin"; pääaktuaari Chris Daykin pohti. "Suomessahan todellinen eläkkeelle jäämisikä on ollut melko alhainen", hän huomautti.
Erikoiskiitokset Daykin antoi suomalaisen järjestelmän uudistukseen sisältyvälle elinaikakertoimelle. Sen tarkoituksena on sopeuttaa eläkkeet ja niistä aiheutuvat kustannukset eliniän odotteen kasvuun.
"Elinaikakertoimen käyttöönotto on merkittävä askel siihen suuntaan, että eliniän pitenemisen kustannukset jaetaan niiden sukupolvien kanssa, jotka elävät pitempään", Daykin totesi.
"Suomen malli edustaa ensimmäisiä pyrkimyksiä lakisääteisissä järjestelmissä sopeuttaa etuusperusteisia eläkkeitä siihen, kuinka pitkän aikaa niiden keskimäärin odotetaan olevan maksussa. Laskennallisissa maksuperusteisissa järjestelmissä tämä piirre jo on", Daykin huomautti. Näin on esimerkiksi Ruotsissa.
Pääaktuaari Chris Daykin kiitteli Suomen työeläkejärjestelmän yksinkertaisuutta, joka uudistuksen myötä yksinkertaistuu entisestään. "Sitä pidetään muualla maailmalla jopa kateuden aiheena", Chris Daykin hehkutti. Uudistuksessa aiemmin erilliset työeläkejärjestelmät yhtenäistetään, julkinen sektori mukaan lukien.
Daykin suitsutti vielä neuvottelujärjestelmää. Hänestä on poikkeuksellisen erityislaatuista se, että työmarkkinajärjestöillä oli keskeinen rooli työeläkejärjestelmän uudistamisessa. "Asiat oli neuvoteltu valmiiksi ja tuotiin vasta sitten hallitukselle", hän kiitteli.
Toivomisen varaakin on. Vapaaehtoinen etukäteissäästäminen on vielä matalaa. Lisäksi niin Suomessa kuin muissakin maissa pitäisi avata kunnon keskustelu siitä, mitä vanhusten määrän kasvu aiheuttaa terveydenhuollon kustannuksille.
