Musiikin internetjakelussa suurin huomio on kiinnittynyt Kazaa-tyyppisiin tiedostonjakamispalveluihin, joissa liikkuu paljon laittomasti kopioitua musiikkia, sekä Applen iTunesin kaltaisiin verkkokauppoihin, joista kappaleita voi ladata laillisesti maksusta.
Näiden lisäksi verkossa liikkuu paljon musiikkia ilmaiseksi, mutta silti täysin laillisesti. Asialla ovat musiikinharrastajat, etenkin aloittelevat bändit ja musiikintekijät, jotka jakavat tuotoksiaan kotisivuillaan sekä alan harrastajien foorumeissa ja portaalisivustoilla.
Esimerkiksi oululainen Scenery Channel on saanut progressiiviselle fuusiorockilleen suuren kansainvälisen kuulijajoukon, vaikka yhtye on kotikaupungissaan ja muualla Suomessa melkoisen tuntematon tekijä.
Scenery Channelin kappaleita on ladattu mp3-muodossa yhtyeen kotisivuilta www.scenerychannel.com runsaat 20 000 kertaa. Eurooppalaisten ja pohjoisamerikkalaisten lisäksi asialla ovat olleet musiikinystävät muun muassa Pakistanista, Omanista, Venezuelasta, Hongkongista, Intiasta ja Israelista. "Muistan, kun saatiin ensimmäiset kommentit ulkomaisilta kuulijoilta, oltiin että vau, tuonneko asti meidän musiikki on kantautunut", sanoo Scenery Channelin solisti Mikko Lankinen.
Ideologinen kannanotto
Musiikkiaan internetissä maksutta jakelevien joukossa on eksentrikkoja, joille kyseinen jakelutapa on samalla ideologinen kannanotto. Halutaan näyttää, että musiikkia voi tehdä ja jaella myös ilman levy-yhtiötä ja kaupallisia päämääriä.
Myös jo toimintansa lopettaneet yhtyeet ovat laittaneet verkkoon levyjään, joita ei ole enää saatavissa, mutta uuden painoksen ottamista ei pidetä järkevänsä.
Esimerkiksi yksi 1980-luvun tärkeimmistä kotimaisista rocklevyistä, Kansanturvamusiikkikomission 666, on imuroitavissa ilmaiseksi alkuperäistä levyä äänellisesti tasokkaampana mp3-julkaisuna.
Silti suurin osa musiikintekijöistä kokee internetin vain yhdeksi promootiotyökaluksi muiden joukossa. Perimmäisenä tavoitteena on lisätä bändin tunnettuutta ja herättää musiikkibisneksen portinvartijoiden huomio.
"Etenkin näin alussa saa nettijakelulla itseään tuotua hyvin esiin, mutta totta kai meidän tavoitteena on saada levytyssopimus", sanoo Lankinen.
Kävijöitä kotisivuilleen Scenery Channel on houkutellut muun muassa www.petrucciforum.com:ssa, joka on Dream Theaterin, kovan soittotaidon ja progressiivisen rockin ystävien verkkofoorumi.
Lankisen mukaan ulkomaisilta alan harrastajilta saatu palaute paitsi motivoi myös opettaa.
"Joukkoon mahtuu myös rakentavaa kritiikkiä, millä on ollut vaikutuksensa meidän musiikkiin."
Palautetta ja kontakteja
Alan harrastajien ja ammattilaisten antaman palautteen tärkeyttä korostaa myös elektronisen musiikin tekijä Juha Sirniö, joka yhdessä Ilja Everilän kanssa muodostaa oululais-muhoslaisen electroduo Sektoidin.
Esimerkiksi drum'n'bassiin ja jungleen keskittyneessä www.dogsonacid.comissa tai electroon erikoistuneessa www.electroalliance.net -foorumissa on tarjolla hyvin korkeatasoisia kommentteja etenkin tuotantoon ja teknisiin asioihin liittyen.
Sirniö on laittanut musiikkiaan internetiin vapaasti saataville useaan paikkaan.
Oman luovuuden ilmainen jakelu ei kirpaise, sillä vaihtoehtoisen electron tekijöillä eivät taskut muutenkaan täyty dollareista.
"Kaupalliset julkaisut ovat muutaman sadan kappaleen vinyylipainoksia, joten eihän niistä jää rahaa kenellekään. Mutta kaupaksi ne kuitenkin menevät, vaikka musiikki olisi ilmaiseksi imuroitavissa internetissä, sillä elektronisessa musiikissa vinyyliformaatilla on oma erityisasemansa."
Monet elektronisen musiikin tekijät ovat Sirniön lailla jatkaneet musiikkinsa ilmaista jakelua, vaikka olisivat sattuneet saamaan levytyssopimuksen.
"Biisejä laitetaan nettiin, jotta saadaan palautetta ja kontakteja ja päästään tutustumaan muihin alan ihmisiin. Kyllä yhteisöllisyys on tässä asiassa tärkeä tekijä", sanoo Sirniö.