Särestöniemi-museo Kittilän Kaukosessa on uuden kynnyksellä monesta eri syystä. Särestöniemi-museon rakennukset ja museomiljöö on suojeltu rakennussuojelulain nojalla, museo on hyväksytty valtionavun piiriin ensi vuoden alusta ja jyväskyläläinen kulttuurin tukija Kauko Sorjonen ryhtyy Särestön museokonserttisarjan mesenaatiksi.
Museonjohtaja Liisa Tervahauta-Kauppala iloitsee uudistuksista, jotka nostavat Lapin mystisen taitelijan Reidar Särestöniemen taidemuseon imagoa hetkellä, jolloin hänen syntymästään tulee kuluneeksi 80 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi ilmestyy myös professori Marjut Aikion kirjoittama teos Reidarin äidin, Alman vaiheista.
Museonjohtaja Tervahauta-Kauppala sanoo henkilöstökustannuksiin saatavan valtionavun helpottavan museosäätiön hankalaa taloudellista tilannetta, mutta jatkossakaan museo ei voi taloudellaan rehennellä.
Valtionapu auttaa palkkakustannuksissa kahden henkilötyövuoden verran, mutta vielä ei ole tietoa, mitä se euroissa merkitsee. Tällä hetkellä museosäätiön palveluksessa on museonjohtajan lisäksi yksi henkilö ja tulonlähteinä Kittilän kunnan 17 000 euron avustuksen lisäksi pääsylipputulot ja kahvilasta saatava tuotto.
Pääsylippuja,
puita ja pullia
Museosäätiön taloudellisen tilanteen parantamiseksi Tervahauta-Kauppala sanoo joutuneensa hallituksen tuen turvin tekemään ratkaisuja, jotta museon toiminta on mahdollista. Siksi pääsylipun hintaa on jouduttu nostamaan ja sulkemaan museo sunnuntaiksi. Kun isot rakennukset kuluttavat paljon sähköä, lämmityslaskua on pienenetty lämmittämällä rakennuksia puilla.
Museonjohtajan ei ole itse tarvinnut mennä halkometsään, mutta kahvilan pyörittämiseen Tervahauta-Kauppala osallistuu pullia leipomalla.
Taistelu rahasta ei ole ainoa taistelu, jota museonjohtaja hallituksen tuella on joutunut Särestöniemen-museosäätiön isäntänä ja emäntänä käymään. Reidar ja Anton Särestöniemen ympärille vuosikymmenten saatossa muodostuneiden ystävien ja tuttavien on ollut vaikea hyväksyä, ettei paikka ole enää sellainen, jota se oli Särestöniemien eläessä.
Museolain ja suojelulain alaista kohdetta ei museonjohtajan mielestä voida luovuttaa kuin aivan tiettyihin tarkoituksiin ja oman henkilökunnan valvomana puhumattakaan, että se olisi kenenkään majoittumis-ja kesänviettopaikkana.
Musiikillinen anti kasvaa ensi vuonna eri teemojen ympärillä pidettävien yökonserttien muodossa.
Museosäätiö arvostaa Kauko Sorjosen apua konserttien tukemisessa, saahan säätiö niistä kaikki lipputulot itselleen. Kahdeksan museokonsertin lisäksi Särestössä on tilaa myös Särestön kamarikonserttiyhdistyksen järjestämille konserteille.
Yhdistyksen konserttien vähentäminen museon tiloista oli toimenpide, johon museonjohtaja sanoi joutuneensa museosäätiön vinoutunutta taloutta korjatessaan. Särestöön monia kuuluisia kansainvälisiä taitelijoita tuoneen yhdistyksen kanssa on nyt päästy sopimukseen siitä, että yhdistys maksaa Särestössä pitämiensä konserttien pääsylipputuloista 15 prosenttia museosäätiölle.
Korjauksia
pienissä erissä
Särestöniemi-museon rakennusten korjaamiseksi on museosäätiön hallitus teettänyt kunnostussuunnitelman aina vuoteen 2006 asti. Remontin toteuttamiseksi rahoitusta anotaan pieninä palasina eri lähteistä.
Särestön vanhimman osan, Reidarin ja hänen veljensä Antun syntymäkodin kunnostukseen haetaan varoja Lapin ympäristökeskukselta. Museoviraston taloudelliseen tukeen turvaudutaan puolestaan ateljeen ja gallerian kunnostuksessa.
Kellokokoelma
ja luonnoslöydös
Kiireisimpänä korjaamiskohteena on museonjohtajan mukaan gallerian luhistumassa olevat portaat. Kesällä aiotaan purkaa myös taitelijan syntymäkodin lattia. 1870-luvulla rakennetun talon koko irtaimisto on jo inventoitu ja luetteloitu. Talon 1 660 esineen joukossa oli myös mittava kellokokoelma, josta osa on näytteillä.
"Särestön kaikki paikat on nyt koluttu ja siivottu", sanoo Tervahauta-Kauppala. Löydös on mittava. Reidarin jäljiltä löytyi vielä 800 luonnosta.