Kor­kea­jän­ni­tys iskee noot­ti­krii­sin var­jos­ta

Vaaran vuosien Korkeajännitys iskee kolmannessa numerossaan noottikriisin liepeiltä. 1961 - Saalistajat noottikriisin varjossa (Egmont) kertoo Suomen ulkopoliittisesta kriisistä, jonka jäljiltä on lehden viimeisillä sivuilla vaarassa jo presidentti Urho Kekkosen henkikin.

Vaaran vuosien Korkeajännitys iskee kolmannessa numerossaan noottikriisin liepeiltä. 1961 - Saalistajat noottikriisin varjossa (Egmont) kertoo Suomen ulkopoliittisesta kriisistä, jonka jäljiltä on lehden viimeisillä sivuilla vaarassa jo presidentti Urho Kekkosen henkikin.

Vuonna 1961 rakennettu Berliinin muuri konkretisoi maailman jakautumisen suurvaltojen etupiireihin. Kyräily ja epäluulo ulottivat lonkeronsa Suomen ja Neuvostoliiton suhteisiin asti, vaikka Suomen presidentti matkustelikin ahkerasti vakuuttaakseen kaikki tahot Suomen puolueettomuudesta.

Presidentin matkoista huolimatta Moskovasta jysähti ikävänsävyinen nootti. Tähän tulenarkaan tilanteeseen Noottikriisi-Korkeajännitys heittää neuvostokultaa saalistavat häikäilemättömät ja välivaltaiset poliittiset pelurit.

Sarjan vakiosankarit Vilho Hannula ja Pekka Halttula ovat hyvissä tarkkailuasemissa, toinen pääesikunnassa ja toinen työväenliikkeen eturivissä.

Noottikriisi-korkkarin piirrostyö on Samsonin käsialaa, tarinan ovat kehitelleet Jarkko Sipilä ja Jouni Mölsä, kuplatekstit ovat Asko Alasen ja kansimaalaus Jouko Ruokosenmäen.

Ilmoita asiavirheestä