Pääkirjoitus

Vaa­li­liit­to vä­rit­tää eu­ro­vaa­le­ja

Perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien vaaliliitto tuo uuden käänteen europarlamentin suomalaiseen vaaliasetelmaan.

Perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien vaaliliitto tuo uuden käänteen europarlamentin suomalaiseen vaaliasetelmaan. Yksinään kummankin puolueen olisi ollut kovin vaikea saada omaa ehdokastaan läpi. Nyt siihen on täydet mahdollisuudet. Vaaliliitto sanoo tavoittelevansa kahta paikkaa, mutta siinä onnistuminen tuntuu ainakin tässä vaiheessa toiveajattelulta.

Europarlamentissa nyt edustettuina olevien puolueiden suunnitelmiin uutinen joka tapauksessa vaikuttaa. Suomalaismeppien määrä putoaa muutenkin yhdellä. Viimeksi paikkoja oli jaossa
14 kappaletta, nyt enää 13. Jaettavana on niukkuutta, eivätkä kaikki puolueet tavoitteissaan onnistu.

Vihreillä, vasemmistoliitolla ja RKP:llä on nykyisessä parlamentissa jokaisella yksi edustaja. Niistä vaikein tilanne on pienimmällä puolueella eli RKP:llä, jolla ei vielä ole nimettynä ketään kielirajan yli tunnettua ykkösehdokasta. Myös vasemmistoliitolla on tekemistä paikkansa pitämisessä. Vihreät sen sijaan voivat vahvan listansa avulla tähdätä realistisesti kannatuksen kasvuun.

Alkutekijöissään ovat vielä myös perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien ehdokaslistat. Ei ole mitenkään varmaa, että puolueiden yhteinen gallupkannatus toteutuisi alkuunkaan eurovaaleissa.

Tuoreen selvityksen mukaan vain alle puolet suomalaisista aikoo äänestää kesäkuussa. Innokkaimpia asiassa todennäköisesti ovat ne kansalaiset, jotka muutenkin suhtautuvat unioniin myönteisimmin. Siihen joukkoon eivät perussuomalaisten kannattajat kuulu.

Edellisvaaleissa EU-kriittisyyden kanavana oli vasemmiston Esko Seppänen, jossain määrin ehkä myös keskustan Paavo Väyrynen. He eivät nyt ehdokkaina ole. Vaikka Timo Soini kävisi kuinka EU-vastaista vaalikampanjaa, ei häntä itseään voi eurovaaleissa äänestää. Perussuomalaiset tarvitsevat listalleen uskottavan kärkinimen, eikä sellaista vielä näy. Se vahvistaa vaaliliitossa kristillisten asemaa, sillä puolue on perinteisesti osannut äänten keskittämisen taidon.

Edessä olevat vaalit itse asiassa huutavat Seppäsen kaltaista hahmoa eli tunnettua EU-kriittistä nimeä, joka olisi itse ehdolla. Soini onneksi luopui ajatuksesta olla ehdokkaana ja jättää heti paikkansa. Sellainen olisi ollut silkkaa äänestäjien huijaamista. Mutta yhteen vahvaan poliitikkoon nojaava puolue on vaikeuksissa silloin, kun pitäisi löytää toinen vahva nimi. Vaikeaa tosin ehdokkaiden esiin kaivaminen on ollut muuallakin.

paakirjoitus@kaleva.fi