Tiistain tietojen mukaan jopa yli 200 ihmistä ihmistä on saattanut kuolla Australiassa raivoavissa pensaspaloissa, eikä luku välttämättä jää edes siihen. Tuhot ovat ennätysmäisen laajat poikkeuksellisen kuivuuden ja kuumien säiden vuoksi. Toisella puolella maapalloa Britanniassa liikenne on jo toista kertaa tänä talvena täysin sekaisin rankan lumentulon ja kylmyyden takia. Ranskassa suljettiin lentokenttiä ja rakennettiin Atlantin rannikolle hiekkasäkkimuureja jättiläisaaltojen varalta.
Merkkejä ilmastonmuutoksesta? Vaikea sanoa varmuudella, sillä esimerkiksi pensaspalot ovat Australiassa surmanneet kymmeniä ihmisiä ennenkin, vaikkapa 1930-luvulla ja 1980-luvulla. Britannian historiakin tuntee ankaria talvi-ilmoja jo kaukaa historiasta.
Karuja muistutuksia kaikki viime päivien tapaukset kuitenkin ovat siitä, etteivät kehittyneetkään valtiot ole suojassa luonnon ääri-ilmiöiltä silloin kun ne rajuimmillaan iskevät päälle. Esimerkiksi Australiassa palomiehet ovat joutuneet monin paikoin seuraamaan tuhon leviämistä lähinnä sivustakatsojina, sateiden tuloa toivoen ja liekkien jälkiä raivaten.
Silti ilmastonmuutoksestakin kannattaa tässä yhteydessä puhua. Näin siksi, että sään ääri-ilmiöiden oletetaan sen takia tulevaisuudessa selvästi yleistyvän. Se merkitsee sitä, että valtioiden, kaupunkien ja tavallisten kansalaistenkin on niihin pakko varautua.
Suomi ei ehkä ole pahimmassa paikassa ottamassa muutosta vastaan, mutta esimerkiksi rakentamiselle ja yhdyskuntatekniikalle muutokset asettavat omat vaatimuksensa myös täällä.