Yli- ja Ala-Suolijärvien vääristynyttä siikakantaa on pian ryhdyttävä hoitamaan lisäämällä voimakkaasti ammattikalastusta.
Pohjolan Voima Oy:n säännöstelemän vesistön siika- ja taimenkantoja on vahvistettu yli kaksikymmentä vuotta tehokkailla velvoiteistutuksilla. Kalastuskuntien rajoitusten ja verkkokalastuksen hiipumisen vuoksi siikasaalit ovat vähentyneet istutuksista huolimatta. Kantojen tihennyttyä kalan kasvu on myös ravintopulan vuoksi hidastunut.
Voimayhtiön vuotuinen velvoite on istuttaa vesistöön 450 000 kesän vanhaa siikaa ja 27 000 järvitaimenta.
Vesistön velvoiteistutuksista vastaava Voimalohi Oy esitteli torstaina Suolijärvien 1999-2003 velvoitehoidon tuloksia Posiolla.
Suolijärvien saalis oli viime vuonna 88 tonnia. Hehtaarisaalis oli 8,1 kiloa. Valtaosa, 38 prosenttia, oli ammattikalastajien hoitokalastuksena pyytämää särkeä. Tärkein kala on muikku, jota saaliista oli neljännes. Siian osuus oli 13 ja taimenen 2,6 prosenttia. Kaloista 60 prosenttia pyydettiin rysillä ja nuotilla.
Säännöstelyjärvien kotitarvekalastus on pudonnut rajusti. Verkkoja laskevia kotitalouksia on saman verran kuin 1980-luvun lopulla, 600. Pyydysten määrä on pudonnut kuitenkin samana aikana 5 000 verkosta 2 000:een.
Lapin TE-keskuksen kalataloustarkastaja Kare Koivisto sanoi, että siian kasvun ja kalastuksen väheneminen huolestuttaa.
"Ainoa keino on se, että järville saadaan isoja pyydyksiä, loukkuja ja rysiä. Ammattikalastusta on lisättävä", tarkastaja Koivisto korosti.