EU-maat hyväksyivät ensimmäistä kertaa Irakin sodan jälkeen yhteisen suunnitelman Irakin auttamiseksi jälleenrakennuksessa ja yhteiskunnan rakentamisessa, kun maan sisäiset olot sen sallivat. Irakin sota aiheutti suuren särön EU-maiden yhteiseen politiikkaan, mutta nyt huippukokouksessa hyväksyttyä politiikkaa luonnehdittiin uudeksi aluksi.
EU antoi irakilaisten vaalitarkkailijoiden ja -avustajien koulutukseen lisäapua 16,5 miljoonaa euroa. EU on jo aikaisemmin myöntänyt vastaavankokoisen summan vaaleihin valmistautumista varten. Vaaliavun lisäksi EU on valmis edistämään maan jälleenrakennusta ja vakaan, turvallisen ja demokraattisen Irakin luomista.
Tavoitteena on toteuttaa yhdistetty poliisi-, oikeusvaltio- ja siviilihallintotehtävä Irakissa. Tällä hetkellä on kuitenkin vielä otettava huomioon kaikki turvallisuusnäkökohdat ennen lopullisen päätöksen tekemistä. Monet maat mm. Suomi kouluttavat jo irakilaisia poliisi- ja sotilasvoimia, mutta Irakin ulkopuolella.
"Ei ole kyse vain eleistä. EU:lla on mahdollisuus auttaa Irakia näiden toimintojen rakentamisessa. Tavoitteena on vahvistaa maan sisäistä tilannetta. Ensisijainen tehtävä on nyt auttaa vaalien järjestämisessä", totesi EU:n puheenjohtajamaan Hollannin pääministeri Jan Peter Balkenende.
Ijad Allawi pettynyt joukkojen vetämisestä
Irakin pääministeri Ijad Allawi osallistui perjantaina EU:n huippukokouksen päätteeksi yhteiseen lounaaseen. Balkenende luonnehti tapaamista erinomaiseksi. Allawi kiitteli EU-maiden yksimielistä päätöstä ja Irakille myönnettyä tukea. Allawin mukaan tavoitteena on saada Irak takaisin kansainvälisen yhteisön jäseneksi.
"EU:n tuki auttaa Irakia läpi muutoksen ja vaalien", Allawi sanoi luottavaisena.
Allawi oli selvästi selkeästi närkästynyt, että EU-maista Hollanti ja Unkari aikovat vetää joukkonsa pois Irakista tammikuussa pidettävien vaalien jälkeen. Joukkoja tarvitaan edelleen. Niiden poisvetäminen vain rohkaisee terroristeja.
Allawin ja EU:n johtajien tapaaminen ei kuitenkaan sujunut ilman säröjä. Ranskan presidentti Jacques Chirac ei jäänyt lounastamaan, vaan poistui surunvalittelukäynnille Yhdistyneisiin Arabiemiraatteihin. Irakin sotaa ja Yhdysvaltain toimia voimakkaasti arvostelleen Chiracin kerrotaan loukkaantuneen Allawin haastattelusta. Siinä Allawi sanoi, ettei Ranskan asenne säästä sitä terrori-iskuilta. Chirac kiisti, että hän poistuisi kokouksesta Allawin vuoksi. Hän on jopa kutsunut Irakin presidentin Ghazi Jawarin vierailulle Ranskaan.
Allawin väitettiin myös ennen huippukokousta kehottaneen "sivustakatsojia" auttamaan Irakia. Allawi kiisti kuitenkin kyseisen sanonnan myöhemmin perjantaina. Sivustakatsoja-sana sai toisen Irakin sodan vastustajan, Saksan liittokanslerin Gerhard Schröderin muistuttamaan kaikesta avusta, mitä Saksa on antanut mm. kouluttamalla poliiseja ja antamalla anteeksi Irakin lainoja.
Ulkoministeri Erkki Tuomioja luonnehti lausuntoa "vähän onnettomaksi sanavalinnaksi" varsinkin, kun Irak tarvitsee EU:n tukea. Pääministeri Matti Vanhasen mukaan nyt suunniteltu apu auttaa Irakin jälleenrakentamisessa ja tiellä demokratiaan ja vakaisiin oloihin. Suomi kouluttaa irakilaisia poliiseja jo Jordanian maaperällä.
Vaaleihin myönnetyllä avulla on tarkoitus kouluttaa 150 irakilaista vaaliavustajaa. Jo aikaisemmin vaaleja varten on myönnetty 15 miljoonaa euroa. EU on sitoutunut antamaan yhteensä 320 miljoonaa euroa tämän ja viime vuoden aikana vesi- ja viemärihuoltoon, koulutukseen ja terveydenhuoltoon sekä työllisyyden parantamiseen ja köyhyyden vastaiseen taisteluun.