Lappeenranta Jätevesistä ja lietteestä on tulossa tulevaisuudessa arvokasta lisäenergiaa. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (LTY) on kehitetty polttojärjestelmä, jossa kuivattu jäteaines muuntuu sähkön ja lämmön tuottajaksi.
Ympäristötekniikan professori Esa Marttila puhuu mieluummin sivuainevirroista kuin jätteestä. Hänen mielestään jäte-sanalla on energiatuotannossa turhan huono kaiku.
- Jätekierto voidaan ikään kuin sulkea niin, ettei synny kaatopaikalle menevää tavaraa ollenkaan. Tavoitteena on sivuainevirtojen käsittely sillä tavoin, että ne voidaan hyödyntää joko materiaalina tai energiana, Marttila selvitti.
Jätevesilietteestä saadaan kuivaamalla jauhoa, jossa ravinteet ovat mukana. Se sopii esimerkiksi maanparannusaineeksi, jos sitä ei haluta käyttää biopolttoaineena.
Lietteelle ei tarvitse tehdä mitään poppakonsteja, jotta se kelpaa polttolaitokselle. Jätevedenkäsittelylaitokselta tultuaan liete kuivataan noin 90 prosentin kuiva-ainepitoisuuteen. Kuivauskaasut käytetään prosessin polttoaineen palamisilmana, jolloin kaikki hajut häviävät.
Ainetta voidaan käyttää kiinteän polttoaineen kattiloissa ja samassa yhteydessä voidaan polttaa myös muuta metsistä ja pelloilta löytyvää biomassaa.
Alkemistien hommia
Kuivaamisessa jätevesilietteen käsittelykustannukset jäävät noin 50 euroon tonnilta, kun ne nyt ovat jopa sata euroa tonnilta.
Kuivattua polttoainetta voi käyttää laitoksissa, joiden teho on puolesta megawatista kymmeneen megawattiin. Marttila kehuu aineen soveltuvan erinomaisesti alueelliseen lämmöntuotantoon.
Hän laskeskelee, että jo pelkästään Lappeenrannan kokoisen kaupungin tuottamasta noin 10 000 tonnin vuosittaisesta lietemäärästä voidaan saada muutama megawatti energiaa.
LTY:ssä lietteen kuivatus on saanut työnimen Paku. Marttilalla on tarina kerrottavana nimen synnystä.
- Olimme esittelemässä hanketta vuosi sitten aina kriittisille sähköalan asiantuntijoille. Eräs asiantuntija lausui pari tuntia esitystä seuranneena, ettei hän ole koskaan uskonut alkemisteihin, mutta nyt on pakko uskoa, että paskastakin voi tehdä kultaa. Tästähän se nimilyhenne projektille tuli kuin itsestään, Marttila kihersi.
Portaalissa voi ostaa ja myydä
Jätteiden hyötykäyttö on rajat ylittävää liiketoimintaa, jossa apuun on valjastettu myös internet. Ympäristökonsultointi Hyötyvisio Oy on suunnitellut nettisivustoa, jonka avulla kehitetään Kaakkois-Suomen ja Leningradin alueen yhteistyötä ympäristöalalla.
Material Exchange -portaaliin voivat suomalaiset ja venäläiset jättää ilmaiseksi osto- ja myynti-ilmoituksia. Verkkopalvelua voi aikanaan käyttää sekä teollisuus että ympäristöalan palveluja ja tuotteita tarjoavat yritykset.
Hyötyvision toimitusjohtajan Janne Koiviston mukaan portaalin ideana on, että jätemateriaalit ja niiden sivutuotteet tulevat hyödynnetyiksi raaka-aineina.
Sivustolla kaupattavat tuotteet voivat olla mitä vain jätteenkeräysastioista murskaimiin tai mittalaitteisiin. Tarjolla voi olla myös ympäristökoulutusta ja konsultointia, laboratorioanalyysipalveluja tai ympäristövaikutusten arviointia.
Suomen puolen rahoitus hankkeelle tulee EU:n Interreg-ohjelmasta ja Venäjän rahoitusosuus Tacis-ohjelmasta. Rahoituksessa on mukana myös Kaakkois-Suomen ympäristökeskus. Yhteistyökumppani on Pietarin teknis-taloudellinen yliopisto ja hankkeen koordinoinnista vastaa LTY.
Koivisto uskoo, että portaalilla tulee olemaan kysyntää Venäjällä. - Pelkästään Pietarissa on kolmisen miljoonaa internetin käyttäjää. Heistä löytyy varmasti niitä, joille verkkotyökalun hyödyntäminen sopii.
Jätteen käsittelyyn liittyvistä uutuuksista puhuttiin tiistaina Lappeenrannassa alkaneilla valtakunnallisilla jätteen hyötykäyttöpäivillä.