Oululaisen emeritusprofessorin Pekka Vuorian, 84, auton mittariin kertyy vuosittain noin 12 000 kilometriä. Eniten Vuoria ajelee kesäaikaan, sillä hänen kesähuvilansa sijaitsee Paraisilla 700 kilometrin päässä Oulusta.
"Ajan matkan yhdessä päivässä. Olen tosin huomannut, että pitkän matkan autoilu väsyttää hieman enemmän kuin nuorempana", Vuoria toteaa.
Hänellä on ollut ajokortti yhtäjaksoisesti vuodesta 1952 asti, eikä hänelle ole "renkaan puhkeamista kummempaa" maantiellä koskaan sattunut. "Lapset ovat tietysti välillä huolissaan, kuinka selviän liikenteessä."
Vuoria kertoo valikoivansa nykyisin hieman rauhallisempia reittejä ja pitävänsä suuremman turvavälin kuin nuorempana. Muuten hän ei ole ajotapaansa ratkaisevasti muuttanut. Hänen mukaansa vanhempiin kuskeihin suhtaudutaan liikenteessä nykyisin ihan hyvin.
Liikenne- ja viestintäministeriön 80-vuotiaille ehdottama pakollinen ajokoe ei ole Vuorian mielestä paras vaihtoehto. Ajoterveyden mittaamisen pitäisi perustua vapaaehtoisuuteen. Hän ehdottaa perustettavaksi yli 70-vuotiaiden kuskien ajotaitolautakuntaa, jossa olisi esimerkiksi poliisi-, lääkäri- ja vanhustyönedustajat.
"Lautakunta voisi antaa suosituksia, neuvoja ja ohjeita vanhemmille kuskeille. Se voisi kehottaa välttämään esimerkiksi pimeässä ajoa tai yli 200 kilometrin matkoja kuskin terveydentilasta riippuen."
Iäkkäämmän kuskin on tärkeintä kuitenkin muistaa, että hän ei aiheuta vaaraa itselle tai muille.
"Jos liikenteessä alkaa olla pahoja läheltä piti -tilanteita tai rupeaa kolhimaan parkkipaikoilla, pitäisi miettiä kortista luopumista. Ajajan tulee olla rehellinen itselleen"; Vuoria neuvoo.
Hän sanoo autoilun tuovan monelle vanhukselle elämänlaatua. "Kauppareissunsa voi tehdä itse ja pääsee liikkeelle vaikka huonolla talvikelillä. Auto auttaa pärjäämään itsenäisesti pidempään ja on korvaamaton apu huonojalkaiselle."