Fallujan kaupunki Irakissa on käytännössä sotatilassa, kunnes liittouman joukot valtaavat sen kokonaan. Samoin käy Ramadissa. Irakin täydellinen rauhoittuminen ennen tammikuun vaaleja on epävarmaa.
Vastarintakeskusten kukistaminen ennen tammikuun vaaleja on Yhdysvaltain tukeman Irakin väliaikaishallituksen pääministerin Ijad Allawin tärkeä tavoite. Vaaleihin käyvän maan pitäisi tuntua edes osapuilleen rauhalliselta. Falluja ja Ramad on määrä vallata kapinallisilta, mutta vastarintaa tekevien ajoittaiset iskut eivät varmasti laannu tammikuuhun mennessä. Irakin yhteiskunnan aito järjestäytyminen vie vielä vuosia.
Allawi julisti sunnuntaina poikkeustilan 60 vuorokaudeksi. Se koskee koko Irakia lukuunottamatta pohjoisen kurdialueita. Maanantaina hän antoi luvan hyökätä Fallujaan. Samana päivänä tykit jylisivät kaupungin ympärillä. Pommikoneet jyrräsivät taivaalla ja pudottivat järeitä pommeja vastarintapesäkkeisiin. Amerikkalaissotilaat ja väliaikaishallituksen joukot valtasivat Eufratjoen tärkeät sillat ja kaupungin sairaalan. Operaatiossa arvellaan olevan mukana jopa 20 000 amerikkalaista ja irakilaista sotilasta.
Jo pitkään on ollut selvää, että Yhdysvaltain presidentti George W. Bush oli aivan liian toiveikas julistaessaan 3.5.2003 Persianlahdella lentotukialuksen kannella, että sotatoimet Irakissa ovat käytännössä ohi. Hänen mukaansa terrorismia vastaan oli yhä kamppailtava ja Irakia jälleenrakennettava, mutta maa oli hänen mukaansa tukevasti liittouman valvonnassa.
Nyt tiedetään, että jälleenrakennus ei ole käynnistynyt vielä juuri lainkaan. Öljyntuotanto takeltelee laitteistoja vastaan tehtyjen iskujen takia. Poliisivoimia on vaikea kouluttaa sissien otettua poliisiasemat ja koulutukseen menijät kohteikseen. Juuri siten kapinallisjohtaja Abu Musab al-Zarqawi sekä Saddam Husseinin jäljellä olevat kannattajat tietävät jarruttavansa tehokkaimmin Irakin uuden hallituksen yritystä saada yhteiskunta järjestykseen.
Kaikkien moniarvoista kansanvaltaa kannattavien on syytä toivoa Irakin rauhoittumista ja vaalien onnistumista. Siihen tähtäsi myös EU:n huippukokous hyväksyessään perjantaina Brysselissä ensimmäisen Irakin sodan jälkeisen yhteisen suunnitelman auttaa jälleenrakennuksessa ja yhteiskunnan jaloilleen nostamisessa, kun maan sisäiset olot sen sallivat.
Irakin sota oli EU:lle sisäisesti repivä koettelemus. Nyt uskotaan saadun aikaan uusi alku Irakin auttamisessa. Väliaikaishallituksen pääministeri Ijad Allawi tosin yritti pitää jakolinjaa yllä sanoessaan ennen huippukokousta, että osa EU-maista on halunnut olla Irakin auttamisessa sivustakatsojia. Huippukokoukseen vieraaksi saapuessaan hän jo silotteli sanomisiaan ja huomautti, että Eurooppa on ollut usein Irakin tukena. Hän sanoi tavoittelevansa toimivaa vuoropuhelua. Silti hän oli selvästi näreissään siitä, että Unkari ja Hollanti aikovat vetää joukkonsa Irakista tammikuun vaalien jälkeen.
Aihetta silotteluun Allawilla olikin. EU antoi irakilaisten vaalitarkkailijoiden ja -avustajien koulutukseen lisärahaa 16,5 miljoonaa euroa. Jo aiemmin unioni on osoittanut saman verran rahaa vaaleihin valmistautumiseen.
EU aikoo olla vahvasti myös Irakin jälleenrakennuksessa ja yhteiskunnan vakiinnuttamisessa. Unioni auttaa poliisi-, oikeusvaltio- ja siviilihallintotehtävien pystyttämistä. Suomikin kouluttamassa poliisi- ja sotavoimia, tosin ainakin alkuvaiheessa Irakin ulkopuolella. Irakin auttaminen takaisin kansainvälisen yhteisön toimivaksi jäseneksi on oikea tavoite.