Kehitteillä olevista maakuntajoukoista ei tule sotahullujen Rambojen leikkikenttää, vakuuttaa puolustusministeriön ylijohtaja Pauli Järvenpää.
"Meillä on keinomme pitää epätoivottava aines pois alueellisista joukoista", Järvenpää toteaa.
Kajaanissa tuoretta valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selontekoa esitellyt ylijohtaja Järvenpää korostaa, että yleinen asevelvollisuus ja koko maan puolustaminen säilyvät keskeisinä periaatteina Suomen puolustuspolitiikassa.
Reservin supistuminen vähentää myös kriisiajan joukkojen määrää. Operatiivisia eli iskukykyisimpiä taistelujoukkoja olisi vuodesta 2008 eteenpäin sata tuhatta miestä ja alueellisia joukkoja 250 000 reserviläistä.
Siltavahteja omasta takaa
Tavallisen asevelvollisen kannalta keskeinen muutos tulee olemaan alueellisten joukkojen sisälle perustettavat maakuntajoukot, jotka vastaisivat lähinnä paikallispuolustuksesta.
"Päämäärä olisi turvata alueellisesti tärkeitä liikenteen solmukohteita, sähkön jakelupisteitä ja tietoliikennekeskuksia eli samoja kohteita kuin nykyisinkin", Järvenpää sanoo.
Alueellisiin joukkoihin kuuluvien vapaaehtoisten maakuntajoukkojen suuruudesta on heitetty monia arvioita. Järvenpää pitää realistisena, jos reserviläisistä löytyy 25000 vapaaehtoista.
"Maakuntajoukoissa koulutus tapahtuu omalla ajalla ja omalla rahalla. Kustannukset olisivat valtiolle murto-osa siitä, mitä reserviläisen kouluttaminen maksaa."
Järvenpää uskoo, että maakuntajoukkojen koulutus keskittyy pitkälti yksilötaitojen ylläpitoon eli kunto-, suunnistus- ja ampumaharjoitteluun. Myös komppania- tai pataljoonatason harjoituksia voitaisiin järjestää joukkojen yhteistoiminnan kehittämiseksi.
Rynnäkkökivääri joka miehelle
Jylhämän tai Nuojuan voimalaa ei Vaalan paikalliskomppanian reserviläisen tarvitsisi lähteä puolustamaan kokardi otsalla ja hirvikivääri kainalossa.
"Reservin pienentäminen vapauttaa aseistusta alueellisille joukoille. Jokaiselle riittää taistelijan varustus sekä konetuliase ja miinoja vielä muutaman vuoden ajan", Järvenpää heittää.
Maakuntajoukot saavat varusteet vasta kriisitilanteessa eli rynnäkkökiväärit pysyvät jatkossakin visusti puolustusvoimien varastoissa.
Kansalaisia kiinnostavat uudessa selonteossa Järvenpään mukaan eniten jalkaväkimiinojen poistaminen ja maakuntajoukot.
"Kuumin Nato-keskustelu käytiin vuosi sitten."
Puolustusministeriön ylijohtaja Pauli Järvenpää luonnehtii selontekoa johdonmukaisena jatkona voimassaolevalle politiikalle.
"Iso laiva kääntyy hitaasti ja tässä selonteossa laivaa käännetään muutama piiru kansainväliseen suuntaan", Järvenpää kuvaa.