Tiistaina julkistettava arktinen ilmastoraportti on neljän vuoden työn tulos. Sen syntysanat lausuttiin Arktisen neuvoston toisessa ministerikokouksessa Barrowissa Alaskassa vuonna 2000.
Aloitteen tekijänä oli Yhdysvallat, joka on myös vastannut sihteeristön toiminnasta Fairbanksin yliopistossa ja pääosasta työn rahoituksesta.
Raportti esitellään tänään Reykjavikissa alkavassa arktista ilmastoa koskevassa tieteellisessä symposiumissa. Dramaattiset tieteelliset löydökset ovat valmiita, mutta jotain yhä puuttuu.
Yhdysvaltain esittelemä alkuperäinen ajatus oli, että tieteellisen työn ohessa esiteltäisiin myös poliittiset johtopäätökset eli suositukset siitä, mitä tämän jälkeen tietojen perusteella pitäisi tehdä. Se ei toteudu aiotussa muodossa.
Reykjavikissa kyllä puhutaan siitä, mitä pitäisi tehdä, mutta puhujina ovat erilaisten ympäristöjärjestöjen, tieteellisten järjestöjen ja YK:n edustajat. Arktisen alueen valtioiden puheenvuoroja siellä ei kuulla.
Suunnitelmissa oli, että ilmastoraportin julkaisua olisi heti seurannut Arktisen neuvoston ministerikokous, joka olisi ottanut kantaa näihin asioihin. Nyt tämä ei toteudu, sillä kokous pidetään erilaisista aikataulusyistä vasta 24. marraskuuta.
Tieteellinen aineisto on ollut pitkään valmis, ja se olisi voitu julkistaa selvästi aiemmin syksyllä. Julkilausumaton syy viivytykseen ovat Yhdysvaltain presidentinvaalit. Ilmastoraportti on äärimmäisen hälyttävä, eikä tätä puheenaihetta haluttu Washingtonissa julki ennen kuin vaalit ovat ohi.
Yhdysvallat
jarruttaa
Amerikkalaiset eivät sanoudu irti rahoittamansa raportin tuloksista, mutta ministerikokouksen johtopäätösosa on yhä täysin auki. Sisältöneuvotteluissa nimenomaan Yhdysvallat on painanut jarruja päälle ja on riitauttanut lähes kaiken.
Seuraava virkamiesneuvottelu asiasta on ensi viikolla. Koska vaatimuksena on yksimielisyys, nyt näyttää todennäköiseltä, että ministerien hyväksymät suositukset ovat laimea kompromissi.
Arktisen neuvoston päätökset eivät ole valtioita sitovia. Marraskuussa puheenjohtajaksi vaihtuu Islannin jälkeen Venäjä, joka juuri liittyi Kioton ilmastosopimukseen.
Ilmastoon liittyvät tieteelliset selvitykset jatkuvat neuvoston työryhmissä, mutta jos valtioiden halutaan ryhtyvän joihinkin toimiin uuden tiedon valossa, ne neuvottelut tapahtuvat muilla foorumeilla.