Bensiini ja dieselpolttoaine ovat joissain maissa lähes ilmaisia suurten subventioiden ja hintasäännöstelyn takia. Ääritapauksia ovat Irak, Iran, Venezuela ja Turkmenistan. Niissä bensiinilitra maksaa vain muutaman sentin. Bensiini on halvempaa kuin vesi. Halpaa bensiiniä kulutetaan surutta ja alhainen hinta ruokkii laajaa salakuljetusta naapurimaihin.
Venezuelassa bensiinin hinta on pidetty vuosia kolmena dollarisenttinä raakaöljyn rajusta kallistumisesta huolimatta. Maailmanpankin mukaan dieseliä sai Venezuelassa keväällä vielä bensiiniäkin halvemmalla eli vain kahdella dollarisentillä litralta. Hinnat eivät kata edes tuotantokustannuksia.
Monissa kehitysmaissa ja siirtymätalouksissa energiankulutusta tuetaan voimakkaasti. Suhteellisesti eniten subventoidaan maakaasun hintaa. Useimpien kehitysmaiden energiankulutuksen tuet eivät kuitenkaan ole suhteellisesti niin suuria kuin polttonesteiden subventiot Iranissa ja Venezuelassa.
Suurimman energiankulutuksen tukijan Venäjän kaasun ja sähkön hinnat ovat vain murto-osa Länsi-Euroopan hinnoista. Esimerkiksi kotitalouksien säännöstelty maakaasun hinta vaihteli vuoden alussa 20:n ja 27 euron välillä tuhannelta kuutiometriltä. Gazpromin Länsi-Eurooppaan viemän kaasun keskihinta oli koko viime vuonna noin 160 euroa tuhannelta kuutiometriltä.
Keinotekoisen alhaista kotimaista hintatasoa pitävät subventioilla yllä niin monet energian viejät kuin tuonnista riippuvaiset maatkin. Tappiot katetaan valtion budjeteista, energiayhtiöiden tuloksista ja vientituloista.
Parin viime vuoden aikana polttonesteiden hintoja on korotettu tai yritetty korottaa monissa maissa, kun raakaöljy on kallistunut dramaattisesti. Öljynviejämaissa keskimäärin kuitenkin vain kolmannes hinnan noususta on Maailmanpankin ESMAP-ohjelman mukaan viety kuluttajahintoihin. Monissa kehitysmaissa energiatukia käytetään populistisen politiikanteon työkaluna.
Vaikka polttonesteiden hinnat olisivat markkinatasolla, tuetaan monissa maissa muuta energiaa. Intiassa esimerkiksi nestekaasua ja kerosiinia tuetaan viidellä miljardilla dollarilla vuodessa. Myös sähkön hinta on vahvasti subventoitu. Maailman suurin kivihiilen polttaja Kiina tukee varsin runsaasti hiilentuotantoa.
Suhteellisesti eniten kehitysmaissa ja siirtymätalouksissa tuetaan kaasun hintaa. Polttonesteiden lisäksi myös sähkön hintaa tuetaan laajasti. Subventioilla ja hintasäännöstelyllä maan sisäiset hinnat pidetään markkinahintoja ja jopa tuotantokustannuksia alhaisempina, mikä vie pohjan energiainvestoinneilta ja yritystoiminnalta.