Hallituksessa valmisteilla olevassa ilmasto- ja energiapoliittisessa tulevaisuusselonteossa pyritään vähentämään Suomen kasvihuonekaasuja 80 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Tärkein keino päästä tavoitteeseen tullee olemaan energiatehokkuuden parantaminen joka rintamalla.
"Vaikka työ on vielä kesken, jotkut elementit ovat täysin selviä. Kaikissa vähäpäästöisyyden poluissa tulee olemaan ensisijaisena energiatehokkuuden radikaali parantaminen. Se on välttämätöntä jokaisella sektorilla", sanoo hallituksen ilmastopoliittinen asiantuntija, kansanedustaja Oras Tynkkynen (vihr.).
Kotitalouksien energiatehokkuuden parantamiseen on Tynkkysen mukaan kiinnitetty monia muita alueita vähemmän huomiota.
"Paljon on puhuttu tarpeesta tehostaa kotitalouksien energiankäyttöä, mutta aika vähän on otettu käyttöön konkreettisia toimia ja ohjauskeinoja. Kotitalouksissa energiankulutus onkin kasvanut voimakkaasti aika pitkään, joten tarve toimille on ilmeinen", Tynkkynen sanoo.
Kannustimet ja lannistimet käyttöön
Olennaista kotitalouksille on Tynkkysen mukaan helposti löytyvä tieto siitä, mikä on kotitalouksien energiankäytössä ilmaston kannalta järkevintä. Tietoa tulisi tarjota sopivimmista lämmitysmuodoista, energiaremonteista tai valaistuksesta.
"Taloudellinen ohjaus eli kannustimet ja lannistimet ovat toimivia keinoja ohjata ihmisten energiankäyttöä. Yksi keino, jota kannattaa harkita, on porrastaa sähkövero kulutuksen mukaan", Tynkkynen sanoo.
Keinoja vähentää lämmityssähkön kulutusta on useita, ja ne riippuvat talotyypeistä sekä sijainnista. Esimerkiksi halkojen lisääminen lämmitysmuotona on suotavaa, koska bioenergia on uusiutuva energiamuoto. Vanhalla tekniikalla poltettaessa niistä tulee terveydelle haitallisia hiukkaspäästöjä, minkä takia kaupungeissa runsas puulämmitys olisi ongelmallista. Harvaan asutuilla alueilla uunien ja takkojen lämmittäminen ei haittaa.
Enemmän uusiutuvaa energiaa
Kotitalouksien ohella energiatehokkuutta voitaisiin lisätä runsaasti palvelusektorilla. Mahdollisuuksia olisi Tynkkysen mukaan erittäin paljon, mutta tekoja on toistaiseksi ollut niukasti.
Sitä vastoin suurteollisuus on jo joutunut toimimaan asian eteen melko paljon kaupallisistakin syistä.
Energiatehokkuuden parantamisen lisäksi toinen tärkeä keino selonteossa tulee olemaan uusiutuvien energiamuotojen lisääminen merkittävästi.
Selonteon tulevaisuuden Suomessa yksi mahdollinen visio on, että ydinvoiman tuotantoa on lisätty paljon. Tynkkynen sanoo, että päästötöntä ydinvoimaa ei voi käytännössä lisätä siten, että se korvaisi yksi yhteen kasvihuonepäästöjä tuottavia energiamuotoja.
"Jos rakentamalla lisäydinvoimaa Suomeen korvataan venäläistä tuontiydinvoimaa tai norjalaisen vesivoiman tuontia, silloin vain korvataan yhtä päästötöntä energiamuotoa toisella. Edellisestä meidän kyllä kuuluisi hankkiutua eroon ympäristö- ja turvallisuussyistä", Tynkkynen sanoo.
Hän sanoo, että ydinvoimalla voidaan puuttua vain yhteen osaan energia. 80 prosenttia suomen päästöjä tuottavasta energiasta on muuta, kuten liikennepolttoainetta tai lämpöä.
Sähköautojen aika tulee
Selonteossa tarkastellaan mahdollisuutta, että Suomessa ajellaan tulevaisuudessa päästöttömillä sähköautoilla. Visio ei ole Tynkkysen mukaan välttämättä hirveän pitkässä kuusessa.
"Ajoin kuukausi sitten Kaliforniassa sähköautolla, joka kiihtyy nollasta sataan metriin neljässä sekunnissa. Toimintasäde on vajaat 400 kilometriä. Teknologia sinänsä on kypsää, mutta ongelma on kaupallistaminen", Tynkkynen kertoo.
Sähköautot ovat tavallisia autoja paljon kalliimpia, vaikka ajaminen on jo erittäin halpaa niiden energiatehokkuuden takia. Nykyhinnat eivät kannusta ihmisiä ostamaan sähköautoja, ja autojen toimintasäteen laajentamisessa on vielä kehittelemistä.
"Periaatteessa sähköautotekniikka on kehittynyt hyvin nopeasti viime vuosina. Ei ole mitään estettä, etteikö vaikka kymmenen vuoden päästä Suomen teillä voitaisi kulkea paljon sähköautoilla", Tynkkynen sanoo.