| Sata-komitea nosti äskettäin esille mahdollisia vuorotteluvapaan ehtoja: työhyvinvoinnin kohottaminen kuntoutuksella, itsensä kehittäminen koulutuksella tai omaishoito.
"Työmarkkinaosapuolethan päättivät, että vuorotteluvapaa vakinaistetaan, ja siinä yhteydessä on todettu lakonisesti, että sitä voidaan käyttää hoitovelvoitteiden toteuttamiseen. Sata-komitea totesi hiukan laajemmin, että tavoitteeksi voidaan asettaa se, että jatkossa sitä käytettäisiin työkyvyn parantamiseen, opiskeluun ja hoitotehtäviin", Sata-komitean puheenjohtaja Markku Lehto täsmentää.
Lehdon mukaan tällä hetkellä ei näytä siltä, että esimerkiksi työkykyasiat tulisivat pakolliseksi ehdoksi vuorotteluvapaan saamiselle.
"Ainakin palkansaajajärjestöille tuntui olevan tärkeää, että vuorotteluvapaa säilyy vapaamuotoisena eikä siinä ole sen pidemmälle meneviä rajoitteita", Lehto toteaa.
Hän korostaa, että vuorotteluvapaan mahdollisuudesta kannattaa muistuttaa silloin, kun tulee puhetta työntekijän erilaisista tarpeista ja halusta irrottautua työstä.
Ympäristöasiantuntija Maarit Kaukonen Metsähallituksen Oulun toimipaikasta palasi vuoden vuorotteluvapaalta takaisin sorvin ääreen vuoden alussa. Hän ei täysin tyrmää ajatusta vuorotteluvapaan ehdollisuudesta.
"Riippuu vähän siitä, kuinka paljon aikaa pitäisi käyttää vaikkapa opiskeluun tai kuntoutukseen. Jos koko vapaa pitää olla ohjelmoitu, se ei oikein enää aja tarkoitustaan hengähtämiseen. Toisaalta, kun vapaasta saa kuitenkin vuorottelukorvauksen ja saa tehdä, mitä haluaa, se on aika anteliasta", Kaukonen puntaroi.
Työnantajatkin tyytyväisiä
Vuorotteluvapailla on voinut ollut vuodesta 1996 lähtien, ja mahdollisuutta on käyttänyt vähän yli 130 000 suomalaista. Käyttäjät ovat kyselytutkimusten mukaan olleet tyytyväisiä vuorotteluvapaaseen.
"Viimeisten tutkimusten mukaan työnantajatkin pitivät hyviä puolia parempina kuin haittoja. Vuorotteluvapaallehan ei edes pääse, jos työnantaja ei sitä hyväksy, eli se vaatii molemminpuolista sopimusta", hallitusneuvos Raila Kangasperko työ- ja elinkeinoministeriöstä huomauttaa.
Maarit Kaukonen kiittelee työnantajaansa myötämielisyydestä vuorotteluvapaita kohtaan. Hänen työpaikaltaan moni on mahdollisuutta käyttänytkin.
"Varmaan täällä on huomattu, että porukka tulee vapaan jälkeen vähän virkeämpänä töihin. Antaahan vuorotteluvapaa työnantajalle myös mahdollisuuden tutustua mahdollisiin tuleviin työntekijöihin riskittömästi", Kaukonen tuumaa.
Sijaisiksi vanhoja tuttuja
Keskimäärin vuorotteluvapaalla ollaan vajaa seitsemän kuukautta. Raila Kangasperkon mukaan tavallisinta on kuitenkin olla joko minimi kolme kuukautta tai maksimi vuosi.
"Työnantajat ottavat mielellään tuttuja sijaisia vuorotteluvapaan sijaisiksi, koska tietoa ja taitoa töihin on jo. Pitkäaikaistyöttömiä vuorotteluvapaa ei kyllä työllistä, vaan usein sijaisen työttömyysaika on kohtuullisen lyhyt", Kangasperko toteaa.
Maarit Kaukosenkin tilalle Metsähallitukseen otettiin biologi, joka oli talossa tuttu entuudestaan ja joka on taas maaliskuussa menossa taloon sijaiseksi.
"Sijaistahan ei ole pakko ottaa vuorotteluvapaalle jäävän tehtäviin, mutta minun sijaiseni tuli suoraan tilalleni. Vuoden rupeama oli sijaiselleni pisin työjakso tähän asti", Kaukonen tietää. |
