Lauantain lehdessä Kalevan kokoama Lauantaikäräjät-raati ottaa kantaa päihtyneiden säilytykseen.
Rauhallinen päihtynyt halutaan ohjata poliisiputkan sijasta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Sisäministeriö esittää, että maakuntien tulee perustaa vaarattomille päihtyneille koko maahan selviämisasemia, esimerkiksi sairaalapäivystysten yhteyteen.
Alkoholismi on määritelty sairaudeksi, joten kuuluuko vahvasti päihtyneen säilytys poliisille? Tarvitsemmeko selviämisasemia?
Ratkaisu äänin 3-2 kyllä tarvitaan.
Ylikomisario, poliisin Ylivieskan valvonta- ja hälytysyksikön johtaja Tomi Mansikkamäki kertoo, että päihtyneiden kuljetus ja säilytys vievät paljon poliisin työaikaa.
- Tehtävä on perinteisesti nähty kuuluvan poliisille ja perinne juontanee juurensa ajalta, jolloin pelkästään päihtyneenä esiintyminen yleisellä paikalla oli vielä rikos. Mikäli päihtynyt henkilö käyttäytyy rauhallisesti eikä uhkaa kenenkään henkeä, terveyttä, vapautta, omaisuutta tai kotirauhaa, voitaisiin häntä säilyttää mielestäni varsin hyvin esimerkiksi tarkoitukseen varatulla selviämisasemalla terveydenhuoltoalan koulutuksen saaneiden henkilöiden valvonnassa.
Mansikkamäen mielestä tämä järjestely olisi päihtyneen itsensä kannalta hyvä ja samalla se vapauttaisi poliisin resursseja muihin, järjestyksen ja turvallisuuden kannalta kiireellisempiin tehtäviin.
Oysin ensihoidon ja päivystyksen johtaja, akuuttilääketieteen erikoislääkäri Matti Martikaisen mukaan päihtyneitä ohjautuu ruuhkaiseen yhteispäivystykseen osittain siksi, että Oulusta puuttuu selviämisasema.
- Usein päihtyneillä ei ole muuta päivystyksellisesti hoidettavaa terveysongelmaa kuin huomattava humalatila, minkä vuoksi henkilön elintoimintoja pitää seurata. Nämä asiakkaat vievät päivystyksen resursseja niiltä potilailta, joilla on muu kuin päihteistä johtuva välittömän hoidon tarve.
Martikaisen mielestä poliisiputka samoin kuin yhteispäivystys ei ole tarkoituksenmukainen päihdeasiakkaiden seurantapaikka.
- Jos Oulussa olisi selviämishoitoasema, päihtyneitten jatkohoitoa voitaisiin suunnitella monialaisesti siten, että päihdeongelmaan voitaisiin paremmin puuttua.
Matti Martikainen huomauttaa, että monet isot kaupungit ovat perustaneet selviämishoitoasemia ”kasvavan ongelman hoitamiseksi”.
- Tämä on taloudellisesti järkevää yhteiskunnan ja ennen kaikkea päihdeasiakkaiden kuntouttamisen kannalta.
Mielenterveys- ja päihdeylilääkäri Kari Ruonala Oulun kaupungilta sanoo, että kaikki päihtymystilat eivät ole sairautta.
- Kun poliisi on ottanut henkilön säilöön väkivaltaisuuden tai häiriön aiheuttamisen vuoksi ei henkilö ensisijaisesti kuulu terveydenhuollon arvioitavaksi.
Ruonalan lisää, että poliisi joutuu arvioimaan terveydenhuollon tarvetta jos päihtymystila on merkittävä.
- Näin voi olla jos henkilö on kyvytön huolehtimaan itsestään tai jos muuten on epäilyä äkillisestä ruumiillisesta tai psyykkisestä sairaudesta. Tällöin terveydenhuollossa arvioidaan tilanne ja tarvittaessa henkilön terveydentilaa voidaan seurata pidempään ja arvioida myös sosiaalihuollon tarve.
Syömishäiriöliiton vt. toiminnanjohtaja, Oulun seudun mielenterveys- ja päihdeneuvoston jäsen Tanja Tiaisen mielestä Ouluun tarvitaan ehdottomasti selviämisasema.
- Onkin erikoista, että sitä ei ole vieläkään olemassa vuosikymmenien tahtotilan jälkeen. Mielenterveys- ja päihdeneuvosto on tuonut esiin tarpeen selviämisasemasta ja päihdepalveluiden riittävästä resursoinnista. Selviämisasemilla on osaavaa henkilökuntaa, joka osaa ohjata sairaudesta kärsivät asianmukaiseen jatkohoitoon. Päihderiippuvuus on vakava sairaus, josta toipuminen on pitkä ja monipuolista tukea vaativa prosessi. Tämän vuoksi motivoinnilla jokaisen hoitokontaktin syntyessä on suuri merkitys toipumisprosessissa.
Pohjois-Pohjanmaan maakunnan sote-valmistelun ohjausryhmän puheenjohtaja, kunnanhallituksen puheenjohtaja (kesk.) Antti Ollikainen Kempeleestä toteaa, että tulevassa maakunnassa olisi hyvä olla selviämisasemia, joihin poliisi voisi viedä rauhallisesti käyttäytyvän päihtyneen.
- Päihtyneen tilan säännöllinen seuraaminen terveydenhuollon ammattihenkilön toimesta takaa myös turvallisen selviämisen. Samalla päihdeongelmiin voitaisiin puuttua nykyistä aiemmin ja varmistaa jatkohoidon palveluketju. Tulevassa maakunnassa pyritään rakenteisiin ja toimintoihin, joissa henkilöt hoidetaan oikea-aikaisesti oikeilla paikoilla. Aggressiivisesti käyttäytyvä tai mahdollista vaaraa aiheuttava päihtynyt henkilö kuuluu tulevaisuudessakin poliisin säilytykseen, Ollikainen sanoo.
Mitä mieltä olet, mikä on oikea paikka liikaa päihtyneen ihmisen säilytykseen? Pitääkö sammunut viedä poliisiputkaan vai tarvittaisiinko kuntiin erillisiä selviämisasemia? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.