Sisäministeri Kari Rajamäki on antanut oman panoksensa kansallisiin säästötalkoisiin ehdottamalla, että juoppojen kyörääminen putkaan - tai mihin heitä nyt kyörätäänkin - siirrettäisiin poliisilta palokuntien vastuulle. Näin poliisivoimia säästyisi muihin tehtäviin, kuten kansanedustajien kyöräämiseen sairaalaan tai kuulusteluihin.
Ajatus on kovin rakentava, sillä poliiseillahan on kädet täynnä töitä samaan aikaan kun palomiehet istuksivat joutilaina sököringeissä odottelemassa sammutettavia tulipaloja, joita sattuu varsin harvakseltaan. Juoppokyydityksistä tulisi vaihtelua heidän työhönsä, vähän samaan tapaan kuin kissojen pelastamisesta puista. Palomiehet epäilemättä tykkäävät siitä, ettei sammuttaminen jää aina vain palokunnan tehtäväksi, vaan välillä joku sammuu myös omin voimin.
Palokunta sopii juoppokuskiksi myös sen vuoksi, että viinan hintaa aiotaan romauttaa. Isoon säiliönautoon mahtuu asiakkaita melkoinen pino, ja tarvittaessa suuret ja halvat alkoholitilaukset voidaan toimittaa menomatkalla samalla säiliöllä. Se on sitä kuuluisaa logistiikkaa: viedään mennessä viinat ja tuodaan tullessa sen käyttäjät samalla kyydillä.
Ministeri Rajamäen ajatus on siis oikeansuuntainen, mutta mahtaako se olla riittävä? Eihän palokunta ole suinkaan hyvinvointiyhteiskunnan ainoa palvelulaitos eikä putkaankuljetus ole ainoa palvelu. Miksi ei jatkettaisi sitä palvelujen kehittämistä, jossa varsinkin syrjäseuduilla on päästy pitkälle? Siis monen asian toimittamista samalla reissulla.
Monin paikoinhan nykyisin on yhdistelty esimerkiksi kirjasto, kauppa ja linja-autokin niin, että kerran pari viikossa tienposkessa pysähtyy iso auto, jossa voi hoitaa kaiken veroilmoituksesta maksalaatikkoon - ja lisäksi samalla kyydillä saattaa vielä päästä kirkonkylälle pistäytymään.
Ei ole temppu eikä mikään lisätä samalle reitille vielä putkaankuljetuspalvelu. Se tosin vaatii asiakkaalta jonkin verran oma-aloitteisuutta, koska hänen pitää tulla määräaikaan reitin varrelle, mutta itsepalveluyhteiskunnassahan tässä eletään. Varsinkin maaseudun emäntien askelia tällainen yhteiskunnan kädenojennus säästäisi tuntuvasti. Olisihan näppärää, kun samalla reissulla voisi käydä jättämässä sekä lottokupongin vetämään että vetämättömän ukon putkaan.
Kaupungeissa, joissa palveluautoreittejä ei ole, juoppojen kuskaus voitaneen jättää entiseen tapaan taksien tehtäväksi - sillä erotuksella vain, että palvelun maksaisi valtio eikä asiakas itse. Toinen mahdollisuus on yhdistää putkakuljetukset postinkantoon. Asiakkaat voisivat jättää postilaatikkoon tarvitessaan kuljetustilauksen, ja postimies kävisi kierroksellaan poimimassa juopon mukaansa putkaan vietäväksi.