Sähköverkon kaatuminen sai osan Pohjois-Amerikkaa sekaisin. Terrorin mahdollisuus kiistettiin, mutta vahingon yllättävä laajuus osoittaa, että huipputeknologinen yhteiskunta on haavoittuva.
Pohjois-Amerikan itärannikon isot alueet ja moni suurkaupunki lamaantuivat torstaina, kun sähköt katkesivat. Sähkönjakelu keskeytyi kuin myrskyn tai pommiaallon jäljiltä poikkeuksellisen laajalti ja kosketti kymmeniä miljoonia ihmisiä. Liikenne meni monin paikoin sekaisin, lentoliikenteessä vaikutukset heijastuivat Yhdysvalloista Suomeen ja Finnairiin saakka. Tuhannet ihmiset juuttuivat maanalaisiin ja hisseihin. Tietokonejärjestelmiä kaatui, kännykät eivät toimineet, pörssi seisahti. Kanadan Ontariossa julistettiin hätätila.
Pahiten kärsi kuitenkin New York, jossa parin vuoden takaiset terrori-iskut varjostavat yhä tavallisten ihmisten elämää. Ihmisiä syöksyi paniikissa joukoittain kaduille, ja Manhattanilla evakuoitiin pilvenpiirtäjiä. Markkinatalouden sydän pysähtyi taas eivätkä terroristit edes olleet asialla.
Viranomaiset kumosivat pelot uudesta terrori-iskusta. Vielä yli vuorokausi pimenemisen jälkeen oli kuitenkin epäselvää, mistä katkokset lopulta johtuivat. Niiden pitkä kesto ja syyn arvailu on Yhdysvaltain sähköhuoltojärjestelmän luotettavuuden kannalta outoa ja noloakin. Sähköverkkoa on siirretty yksityisiin käsiin. Se oli taustasyy Kalifornian taannoiseen sähköpulaan.
Katko alkoi nähtävästi siitä, että moni päällekkäinen sattumus kaatoi verkkoja kuin dominopalikoita. Vyöry lähti liikkeelle kello 16:n jälkeen paikallista aikaa, jolloin vuorokautinen kulutus nousee. Toisekseen reservit olivat ilmeisen laajasti käytössä helteen ja sen jäähdytyksen aiheuttaman kulutushuipun takia. Vahingot tuotannon, työtuntien sekä kauppojen myynnin ja varastojen menetyksinä ovat tuntuvat.
Läntisen jälkiteollisen yhteiskunnan perustoimintojen pitäisi periaatteessa olla vähemmän haavoittuvia kuin vaikkapa vuosikymmen sitten. Mutta näin on vain periaatteessa. Ranskassa ja jopa Suomessa tämän kesän helteet pakottivat laskemaan ydinvoimaloiden tuotantoa, koska lauhdevesi olisi kuumentunut liikaa.
Terroristeille sähkönjakelun solmukohdat ja isot voimalat eivät ole mahdottomia kohteita. Teknisesti häiriöitä voidaan aiheuttaa sähköinsinöörin peruskoulutuksella. Varautumista on lisätty, mutta sähköriippuvuus on erittäin suuri. Yhdysvalloilla on ollut ankarien terrori-iskujen jälkeen vain kaksi vuotta aikaa parantaa järjestelmiään. Se käyttää neljänneksen maailman sähköstä, kun esimerkiksi Suomen osuus on puoli prosenttia.
Jos sähköhuolto palaa normaaliin vitkastellen, sillä voi olla jopa poliittisia seurauksia. Moni perusamerikkalainen saattaa kysellä, miten tällainen on mahdollista ilman terroristejakin, kun turvallisuuteen on muuten syydetty valtavat määrät rahaa ja resursseja. Päitä voidaan alkaa vaatia vadille, ja presidentti George W. Bushille voi tulla lisävaikeuksia.
Tapahtumat rekisteröitiin Euroopassakin tarkasti, Suomessa ministeritason informointia myöten. Vastaava on teoriassa mahdollista kotimaassakin, mutta sitä pidetään erittäin epätodennäköisenä. Laajat katkokset ovat meillä harvinaisia, paikallisia ja lyhyitä. Salamanisku kuitenkin pimensi Helsingin keskustan jokin vuosi sitten.
Sähköverkko on Suomessa hyvässä kunnossa, ja toimijoita on sähkömarkkinoilla vähän. Lisäksi Suomi on osa pohjoismaista verkkoa, jolla on pitkät perinteet ja harjoiteltu mahdollisuus reagoida naapurimaan häiriöihin.