Samaan aikaan kun asuntolainojen kysyntä pankeista on jatkanut huimaa kasvua, kiinnostus valtion rahoittamaa sosiaalista asuntotuotantoa kohtaan on hiipunut. Tänä vuonna piti rakentaa 10 000 arava-asuntoa, mutta tosiasiassa niitä nousee alle 7 000.
Koskaan aravan puolivuosisataisessa historiassa ei ole pudottu näin alas.
"Viime vuonna valmistui 8 600 asuntoa ja sitä pidettiin jo katastrofina. Nyt menee vielä alemmas. Kovin surkeaa", huokaa valtion asuntorahaston ylijohtaja Teuvo Ijäs.
Ijäksen mielestä sosiaalisen asuntotuotannon tarve ei ole hävinnyt. Katastrofi johtuu osittain lainaehdoista ja osittain siitä, että varsinkin kasvukeskuksissa, Helsingin tienoo etunenässä, ei ole tontteja.
Aravakorot ovat olleet jo monta vuotta selvästi pankkikorkoja korkeammat. Edellinen hallitus hiukan paransi lainaehtoja - korkoa laskettiin - mutta se ei piristänyt rahan kysyntää. Uusi hallitus päättää näinä päivinä uusista toimista, joiden vaikuttavuus jää nähtäväksi.
Aravakoron pitäminen korkealla liittyy Ijäksen mukaan valtiovarainministeriön pitkän tähtäyksen linjaan ajaa koko valtion tukema asuntotuotanto alas.
"Kun rakennusliike saa tontin, se haluaa hyödyntää sen, ottaa siitä hyvän katteen ja tehdä kovan rahan tuotantoa", Ijäs kuvaa tonttitilannetta pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa.
Aravalainoja
maksettu pois
Kasvukeskusten ulkopuolella arava on miltei menettänyt merkityksensä. Uusia aravarahoitteisia asuntoja ei ole noussut juuri muualle kuin Sieviin ja Töysään. Sielläkin, missä takavuosina kuntien vuokra-taloja rakennettiin valtion rahalla, aravalainoja on kilvan maksettu pois ja korvattu ne halvemmilla pankkilainoilla.
"Aravasta ei ole meille mitään iloa. Meidän kannaltamme on ihan sama, mitä sille tapahtuu", tokaisee toimitusjohtaja Sari Ahola Kiinteistö Oy Rillankivestä Pyhäjärveltä. Kaupungin 100-prosenttisesti omistama Rillankivi hallinnoi 334 vuokra-asuntoa.
Osa Rillankiven asuntoihin taannoin otetuista aravalainoista on maksettu pois. Se toi ensimmäisenä vuonna 33 000 euron säästöt. Ja säästöä karttuu joka vuosi.
Viimeisin vuokrarivitalo rakennettiin 2000 eikä siihen edes kysytty aravaa. Tuo rivitalo on Aholan mukaan vapaa lainoista miltei nopeammin kuin 1983 rakennettu aravatalo.
Kaupunginjohtaja Tero Nissinen arvioi aravalainan koron olevan tuplaten kalliimpi vapailta markkinoilta saataviin lainoihin verrattuna. Vaikka aravien maksaminen merkitsee riskiä kaupungille, Nissisen mielestä hintaeroon suhteutettuna riski on kannattanut ottaa.
Ara-rahoitus
mahdollisti kasvun
Voimakasta kasvukautta 1990-luvun eläneessä Sievin kunnassa nähdään valtion asuntorahoituksen merkitys toisin kuin väestötappiosta kärsivällä Pyhäjärvellä. Kunnanjohtaja Matti Johansson arvioi valtion asuntorahojen saamisen olleen ehdoton edellytys paikkakunnan asuntotuotannon voimakkaalle kasvulle.
"Ara-rahoitus (lainat ja korkotuki) on ollut välttämätöntä. Ilman sitä emme olisi pystyneet toteuttamaan niin massiivista asunto-ohjelmaa, rakentamaan pariasataa asuntoa yhdeksänkymmentäluvun puolivälin jälkeen. Meillä ei ole varaa kääntää selkää sille", Johansson sanoo.
"Suurissa kaupungissa on mahdollista ajatella, että asunnoilla on markkinahinta. Ja jos vuokra-asuntokysyntä muuttuu, myydään asunto ja saadaan rahat pois. Vuokra-asuntojen realisointi maaseudulla ei ole yhtä helppoa", Matti Johansson muistuttaa.
Ottamalla vastaan valtion asuntorahaa Sievi on kyennyt siirtämään osan asuntoihin liittyvästä riskistä valtion kontolle.
Aluejohtaja Jouko Knuutinen TA-yhtymästä Oulusta sanoo ara-rahoituksen olevan maaseudullakin ainoa keinoa purkaa patoutunutta vuokra-asuntotarvetta.
"Sinne ei ollenkaan sovellu kovan rahan vuokra-asuntojen rakentaminen, mitä kasvukeskuksissa harrastetaan."