Oulu Puolustusministeriö ilmoitti maanantaina Oulun kaupungille, ettei ministeriöllä ole mahdollista sitoutua Oulun kalliotilojen rakentamiseen. Ministeriö kuitenkin toivoo, että asemakaavaan merkittäisiin puolustusvoimien tarpeisiin aluevaraus.
Oulun apulaiskaupunginjohtaja Matti Pennanen sanoo ministeriön ratkaisun yllättäneen, mutta se ei kuitenkaan merkitse sitä, että kaupunki luopuisi kallioparkki-suunnitelmistaan. "Kokonaisuus joudutaan kuitenkin arvioimaan uudestaan. Puolustusvoimat olisi keskusteluissa sitoutunut maksamaan puolet Autorannan rampista eli noin 1,2 miljoonaa euroa. Myös yhden hissikuilun kulut oli tarkoitus panna tasan. Se teki jotakin 100 000 euroa, joten rahallisesti puolustusministeriön ilmoitus tekee 1,3 miljoonaa euroa."
Lisäksi puolustusvoimat oli lupautunut lunastamaan kallioparkkiin suunnitellusta tuhannesta autopaikasta noin 40 kappaletta. Yhden autopaikan hintana on pidetty 25 000 euroa, joten siltä osin kaupungilta katosi kallioparkin rahoituksesta miljoona euroa. Kallioparkin kokonaiskustannukset ovat noin 26,7 miljoonaa euroa.
Pennanen huomauttaa, että puolustusvoimien ja kaupungin suunnitelmat ovat toisistaan irrallisia. Vain louhintatyöt oli tarkoitus ajoittaa samaan, mutta tilojen sisustus olisi hoidettu eri urakoissa. Puolustusvoimat suunnitteli kallioon maanpuolustusalueen johtokeskusta. Sotilaalliset osat oli tarkoitus rakennuttaa ilman julkista tarjouskilpailua.
Oulun ydinkeskustan alle on suunniteltu myös siviilijohtokeskusta. Aikataulullisesti hätäkeskus ei kuitenkaan ehtinyt maan alle kallioon. Pennasen mukaan kaupunki mahdollisesti varaa alueen johtokeskukselleen, mutta rakentamisesta tai rakentamatta jättämisestä ei ole tehty päätöksiä.
Sikäli Matti Pennaselle ministeriön vetäytymispäätös oli yllätys, että puolustusvoimat on ollut hyvässä hengessä yhteistyössä ja suunnittelussa mukana. "Perusintressi ei kuitenkaan muutu miksikään. Oulun keskustan liikenne ja pysäköinti vaativat ratkaisuja."
Asukkaille helpotus
Keskustan asukasyhdistyksen puheenjohtaja Erkki Rautiainen on iloinen ministeriön päätöksestä. Asukasyhdistys on valittanut Oulun hallinto-oikeuteen kalliotilapäätöksestä, jossa mukana oli puolustusvoimien esikunnan kalliotilat. Hallinto-oikeuden ratkaisua odotettiin tälle syksylle. "Hieno juttu jos tämä pysähtyy nyt tähän. Siviilien ja keskustan alle sotilaallisen tukikohdan sijoittaminen oli aivan järjetön juttu. Se oli kansainvälisesti ja oikeudellisesti aivan väärä ratkaisu. Kallioparkin rakentaminen pitää nyt miettiä uudestaan. Sekin voi tässä vielä kaatua."
Keskustan asukasyhdistys on kannattanut kallioparkin rakentamista.
Kaupunginvaltuusto teki viime lokakuussa periaatepäätöksen, että Oulun keskustan alle rakennetaan tuhannen auton kallioparkki. Päätös syntyi äänin 49-8 kahden valtuutetun äänestäessä tyhjää.
Kaupunki on jatkanut kallioparkin suunnittelua tuon päätöksen jälkeen. Kovimmat kärhämät kallioparkin yhteydessä on käyty paitsi maanpuolustusalueen johtokeskuksesta niin ajorampeista. Läntinen ramppi on piirretty viimeksi Autorannan pysäköintialueelle ja itäinen ramppi Hallituskadulle Klubitalon kohdalle. Alueen asukkaat ja yrittäjät vastustavat itäistä ramppia. LÖäntiselle rampille oli ensimmäinen vaihtoehto Pakkahuoneenkadulla, joka sai osakseen myös kovan vastustuksen.
Oulun kaupunginhallitus on jo tehnyt keskustan kiinteistöjen kanssa sopimuksia autopaikkojen siirtämisestä kallioparkkiin. Kaikkiaan sopimukset on 366 autopaikasta. Luvussa on kaupungin omia pysäköintivelvoitteita 203 autopaikan verran ja yhdeksän kiinteistön osalta 163 autopaikkaa. Kaupunki laskee vanhoja autopaikkasopimuksia keskustassta löytyvän noin 700, jotka on tarkoitus toteuttaa kallioparkissa. Loput 300 paikkaa olisi varautumista tulevaan.
Kaupunki on laskenut saavansa autopaikkasopimuksia kallioparkkiin kaikkiaan 4,2 miljoonan euron edestä.
Kallioparkki on mahdollista rakentaa vaiheittain. Rakennustöiden oli arveltu voivan alkaa vuonna 2005. Työt vievät pari kolme vuotta. Puolustusministeriön maanantainen ilmoitus merkitsee sitä, että tilanne arvioidaan uudelleen, joten aikataulu voi venyä. Niinpä Pennanen ei vielä halua arvioida, milloin lopulliset rakentamispäätökset on tarkoitus tuoda kaupunginvaltuustoon.
Oulun kaupunki on pitänyt kallioparkkia yhtenä Oulun keskustan kehityksen voimatekijänä. Se on lähtökohta keskustan muulle kehitystyölle. Kalliotilojen toteuttamista keskustan alle on tutkittu vuodesta 1999.