Hallituspuolueet ovat löytäneet sovun alkoholilain uudistuksesta. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen kertoo, että hallituksen esitykseen sisältyy kaupassa myytävien juomien alkoholipitoisuuden nosto 5,5 prosenttiin. Lisäksi esityksen mukaan ruokakaupassa saa myydä myös muutoin kuin käymisteitse valmistettuja juomia.
Kaikkonen sanoi hallituksen ottaneen huomioon esityksessään, että joillain edustajilla voi olla vaikeuksia tukea enimmäisprosentin nostoa.
– Siellä on edustajia, joista osalle olisi tärkeää, että prosentti olisi matalampi, ja osa toivoisi, että se voisi olla korkeampi. Tämä tiedostetaan, Kaikkonen sanoo.
Ensimmäisessä käsittelyssä edustajat voivat siten äänestää omantunnon mukaan.
– Päätyi äänestys miten tahansa tästä prosentista, hallituspuolueet sitoutuvat siihen, että kokonaisuudistusta kannatetaan lain lopullisessa käsittelyssä, jossa pitää päättää, hylätäänkö vai hyväksytäänkö tämä kokonaisuudistus, hän korostaa.
Myös osa hallituspuolueiden kansanedustajista vastustaa enimmäispitoisuuden nostoa 5,5 prosenttiin, joten hallitus on riippuvainen opposition äänistä, jotta saa esityksensä eduskunnassa läpi. Lopputuloksena voi siis hyvinkin olla, että enimmäisprosentti kaupassa myytäville oluille, siidereille ja lonkeroille jää ennalleen 4,7 prosenttiin.
Asia pyritään saamaan eduskunnan käsiteltäväksi mahdollisimman pian. Lain olisi tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta.
Normeja puretaan
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen korostaa normien purkua alkoholilain uudistuksessa.
– Yksi tärkeä osa tässä on pienpanimoiden mahdollisuus myydä tuotteitaan ulos valmistuspaikoilta. Se parantaa tämän elinkeinon mahdollisuuksia ja toimintaedellytyksiä, Jokinen painotti.
Uusi vaihtoehto -ryhmän puheenjohtaja Simon Elo korostaa lakiuudistuksen taloudellisia vaikutuksia muun muassa alkoholiverokertymän kautta. Elo sanoi myös uskovansa, että uudistus luo panimoteollisuuteen noin 300 uutta työpaikkaa.
Elon mukaan uusi laki kasvattaa kansalaisten vapautta Suomessa.
– Työmies ja työnainen ovat vapautensa ansainneet myös tältä osin, Elo sanoi.
Aiemmat neuvottelut alkoholilakiuudistuksesta tyssäsivät toukokuussa keskustan ja perussuomalaisten silloisen eduskuntaryhmän kiistaan omantunnonvapaudesta.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmälle ei silloin käynyt, että alkoholipitoisuuden nostosta äänestettäisiin omantunnon mukaan.
SDP: Vahvuuden nostolle ei tulossa tukea
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtmanin mukaan kaupassa myytävien juomien enimmäisalkoholipitoisuuden nostoa ei laajalti kannateta oppositiossa.
– Kun lopputulos on se, että hallitus ei kuullut asiantuntijoiden huolta alkoholin liikakäytön haitoista, on vaikea odottaa kovin isoa tukea oppositiopuolueilta, hän sanoi.
SDP yrittää ensisijaisesti löytää asiaan yhteisen kannan, eikä Lindtman sanonut, voitaisiinko puolueen kansanedustajien antaa äänestää omantunnon mukaan.
Hallituksen hoiperteleva tie alkoholilain uudistamiseksi
- Hallituspuolueet pääsivät sopuun alkoholilain uudistuksesta alun perin noin vuosi sitten, kun keskustan eduskuntaryhmän enemmistö puolsi sitä.
- Keskustalaisia oli hiertänyt nelosoluiden, vahvojen lonkeroiden, siidereiden ja niin sanottujen limuviinojen myynti ruokakaupoissa.
- Tammikuussa päättynyt lausuntokierros muutti jälleen asetelmia keskustassa, kun yhä useampi yhtyi lausuntojen kritiikkiin terveyshaitoista.
- Maaliskuussa joukko kansanedustajia, muun muassa 15 keskustalaista ja 3 kokoomuslaista, torjui kannanotossaan limuviinojen tuomisen kauppoihin ja kaupassa myytävien oluiden alkoholipitoisuuden korottamisen.
- Kevään lopulla ratkaisua haettiin vuoroin hallituspuolueiden neuvotteluryhmässä ja ryhmänjohtajien kesken. Toukokuun lopussa hallituspuolueiden ryhmänjohtajat ehtivät jo kertaalleen luopua koko hankkeesta, kun perussuomalaisten eduskuntaryhmä hylkäsi ryhmänjohtajien sorvaaman sovintoesityksen.
- Alkoholilain uudistamista yritettiin myös viime hallituskaudella, mutta kesäkuussa 2014 hallitus päätti luopua hankkeesta. Silloisen peruspalveluministeri Susanna Huovisen (sd.) mukaan eripuraa herättänyttä isoa uudistusta ei haluttu enää yrittää ajaa läpi hallituskauden viime metreillä.