Kiinteistöverotuksen uudistus hämmentää muun muassa omakotiasujia ja kuntien talousvastaavia.
Uudistus voi nostaa verotusarvoja joillain alueilla ja laskea toisilla. Erot voivat olla suuriakin. Vuodesta 2020 lähtien uudistettu vero seuraa entistä tiukemmin markkina-arvoa.
Uudessa mallissa kiinteistöveron pohjana olevaan verotusarvoon vaikuttavat sijainti, rakennusoikeus, etäisyys pääteistä ja rannan läheisyys.
Omakotiliitto pelkää yhä pahempaa rahastusta kiinteistöverolla. Kunnissa aprikoidaan uudistuksen lopputulemaa: keskuksissa asuminen kallistuu ja syrjäseuduilta verotulot katoavat. Erot ääripäiden välillä kasvavat huimasti.
"Markkina-arvo perusteena merkitsee suurta muutosta"
Savonlinna on kaupunki, jossa asumisen erot ovat suuret. On hiljaisia syrjäseutuja, vireä kaupunkikeskus ja hyvin paljon kesämökkejä.
- Olen uudistushankkeesta kuullut. Markkina-arvo veroperusteena merkitsee suurta muutosta entiseen, ihmettelee Savonlinnan kaupungin talousjohtaja Arja Petriläinen.
Hän epäilee mallia kysymällä, missä puhutut markkina-arvot kohtaavat. Maaseudulla kiinteistöjen vakuusarvo on miinuksella, joten siellä asumista voi verottomuus houkutella.
- Paljon riippuu siitä, tuleeko mukaan erilaisia painotuksia ja vyöhykejakoja.
Petriläisen mukaan on mahdotonta arvioida mitä vaikutuksia hankkeella on kuntien kiinteistöverotuloon.
- Kiinteistövero on merkittävä tulopohja kunnille.
Käytännössä verotusarvojen voi odottaa nousevan kasvukeskuksissa ja alenevan muuttotappiokunnissa. Valtiovarainministeriössä korostetaan kuitenkin, että uudistus ei tule lisäämään kiinteistöverotaakkaa.
Laskentatavan muutos on tarkoitus tehdä niin, ettei se itsessään vaikuta veroja nostavasti tai alentavasti. Tämän jälkeen taas kunnat päättävät, mille tasolle ne kiinteistöveronsa asettavat.
Kiinteistöverotus on moninkertaistunut
Omakotiliitossa pelätään, että tilaisuuden tullen kunnat nostavat kiinteistöveroja ja muita asumiskustannuksia entistä ahneemmin.
Omakotiliiton mielestä olennaista on, että uudistuksessa huomioidaan paremmin erilaiset kotitaloudet, asuinolosuhteet ja kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa kiinteistöverotukseen.
Vuodesta 1993 käytössä ollut kiinteistöverotus on määrältään moninkertaistunut. Valtiovarainministeriö ennustaa, että kiinteistöveron tuotto nousee kahteen miljardiin euroon vuoteen 2021 mennessä.
Kiinteistöverotus halutaan oikeudenmukaisemmaksi niin, että se huomioi kotitalouden käytettävissä olevat tulot. Edelleen erityisesti ikääntyvien kiinteistöverotusta tulee huojentaa hakemalla ratkaisua esimerkiksi katosta, leikkurista tai niin, että kiinteistövero voisi jäädä myöhemmin kuitattavaksi verovelaksi.
- Tällä hallituskaudella jo tähän mennessä on tiedossa 175 miljoonan euron kustannusten nousu kiinteistöverotuksessa, se on merkittävä nousu. Ja kuitenkin hallitusohjelmaan on kirjattu, että korkeintaan maltillisesti nostetaan 100 miljoonaa, sanoo Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen STT:lle.
Maanhallinnan ja kiinteistötalouden asiantuntijat ovat pitkään vaatineet kiinteistöverotuksen ajantasaistamista. Muun muassa kiinteistöopin professori Kauko Viitanen Aalto-yliopistosta ja Maailmanpankin maanhallinta-asiantuntija Mika-Petteri Törhönen ovat arvioineet (HS 21.9.2016), että tarkemmat tiedot olisivat kaikkien etu.
Asiantuntijat nostavat esimerkkimaaksi Hollannin, missä maan jokaisen 8,5 miljoonan kiinteistön verotusarvo päivitetään joka vuosi, eli verotusarvo vastaa kiinteistön todellista arvoa lähes reaaliajassa.
Kiinteistövero koskee tälläkin hetkellä enemmän kaupunkeja kuin maaseutua. Outona pidetäänkin järjestelmää, jossa omistaja joutuu verolle haja-asutusalueiden käyttämättömistäkin kiinteistöistä, vaikka ne eivät mene mihinkään hintaan kaupaksi.
Erikoisena voi pitää tilannetta, kun syrjäseutujen kiinteistönomistajille ainoa keino päästä kiinteistöverosta eroon on polttaa kiinteistö.
Markkinahinta
Valtiovarainministeriö, Maanmittauslaitos ja verohallinto ovat valmistelemassa kiinteistöverotuksen uudistamista, jossa päivitetään sekä tontin että rakennusten verotusarvoja.
Tontin arvostaminen perustuu tulevaisuudessa maan arvoon eri hinta-alueilla. Nämä alueet tulevat kansalaisille nähtäville verkkosivuille. Rakennuksen verotusarvot tulevat perustumaan rakentamiskustannuksiin (Suomeen kuusi eri hinta-aluetta), jossa huomioidaan rakennuksen ikä.
Lisäksi verotuksessa tullaan huomioimaan muita erityisiä yksilöllisiä ominaisuuksia, kuten rantatontti tai etäisyys pääteistä.
Kiinteistöverohinnastot pohjautuvat nykyistä selkeämmin alueella kiinteistöistä maksettuihin markkinahintoihin. Hinnasto päivitetään vuosittain vastaamaan markkinatilannetta.
Erilaiset kiinteistöt jaettaisiin seitsemään luokkaan eri käyttötarkoitusten mukaan. Asuintaloille, liikekiinteistöille ja voimalaitoksille olisi jatkossakin eri veroasteikkonsa.
Poliitikot päättäisivät jatkossakin, minkä suuruista kiinteistöveroa kussakin kunnassa peritään.