Elintarvikeviraston ylläpitämään ruokamyrkytysrekisteriin kirjattiin viime vuonna 38 ruokamyrkytysepidemiaa, joissa sairastui yhteensä 1 120 ihmistä. Valtaosa vuoden 2002 epidemioista (92 prosenttia) oli elintarvikevälitteisiä.
Talousvesi aiheutti kahdeksan prosenttia epidemioista, mutta kolmasosan sairastumisista. Puutteellinen keittiö- ja käsihygienia olivat syynä merkittävään osaan elintarvikevälitteisistä epidemioista.
Edellisten vuosien tapaan yleisin raportoitu ruokamyrkytysten aiheuttaja oli norovirus (aiemmin kutsuttu nimellä Norwalk-like virus ja kalikivirus). Se oli syynä 46 prosenttiin elintarvikevälitteisistä ja 67 prosenttiin vesivälitteisistä epidemioista. Norovirus aiheutti myös suurimman osan sairastumisista.
Kasvisten ja kasvistuotteiden osuus epidemioiden välittäjinä on kasvanut viime vuosina. Viime vuonna elintarvikevälitteisistä epidemioista neljäsosa aiheutui tämän ryhmän tuotteista. Välittäjiä olivat idut, seesammassa, pakastemarjat ja kuivatut pavut.
Salmonella oli syynä viime vuonna viiteen epidemiaan. Suurin salmonellaepidemia, jossa sairastuneita oli 50, levisi libanonilaisen saastuneen seesammassan välityksellä kevättalvella Helsingissä. Salmonellaepidemia saksalaisen suklaan välityksellä johti laajaan kansainväliseen epidemiaan. Suomessa viranomaisten tietoon tuli yhdeksän sairastunutta henkilöä. Kampylobakteeri aiheutti kaksi pientä epidemiaa, joista toisessa välittäjä oli kanasalaatti ja toisessa pellolta suoraan syödyt mansikat.
Talousvesivälitteisissä epidemioissa vesi oli kaikissa tapauksissa pohjavettä. Suurimmassa epidemiassa Korppoossa sairastuneita oli 300.