EU:n ja Britannian väliset brexit-neuvottelut alkoivat kuukausien lykkäämisen jälkeen tällä viikolla Brysselissä aivan toisenlaisissa merkeissä kuin Britannian hallitus vielä parisen kuukautta sitten osasi kuvitella.
Pääministeri Theresa Mayn yllätyksellisen suuri tappio parlamenttivaaleissa toukokuussa heikensi brittien asemaa neuvottelupöydässä, vaikka May haki vaaleilla painavampaa lähtökohtaa ja tilaisuutta sanella omia ehtoja.
Enää sellaista mahdollisuutta ei ole, ja se on näkynyt neuvotteluiden ensipäivinä. Mayn ajama kova ero ja uhittelu lähteä omille teille ovet paukkuen on haudattu. Aikaa ratkaisuun on kaksi vuotta.
Takaiskujen jälkeen Mayn hallinnolla ei ole uskottavia askelmerkkejä, joilla edetä vaikeissa neuvotteluissa EU:n kanssa. Lisäksi pahasti kesken olevat hallitusneuvottelut Lontoossa ovat vieneet voimavaroja ja hajottaneet keskittymistä.
Esillä on ollut useampia eromalleja. On mahdollista, että britit lähtevät sisämarkkinoilta mutta haluavat vapaakaupan jatkuvan. Mayn hallituksen sisältä on viestitetty, että britit eivät äänestäneet EU-eron puolesta tullakseen köyhemmiksi. Toisin sanoen saarivaltio jäisi EU:n tulliliittoon, jolloin keskinäisiä kauppasopimuksia kunkin EU-jäsenvaltion kanssa ei tarvita.
Skotlannista ja Pohjois-Irlannista on kuulunut painokkaita ääniä säilyttää avoin raja ja välttää muurien pystyttäminen.
Uudessa neuvottelutilanteessa Britannia on joutunut suostumaan EU-komission esittämään marssijärjestykseen, jossa tulevasta talousyhteistyöstä sovitaan vasta kun eroamisen ehdoista on saatu selvyys.
EU painottaa, että ensin sovitaan kansalaisten asemasta. Päällimmäisinä ovat muun muassa EU-kansalaisten oikeudet Britanniassa ja brittien oikeudet EU-maissa. Tämän jälkeen pöydälle tulee sopiminen Britannian maksamista rahallisista vastuista EU-maille.
Vasta kun näistä on päästy yhteisymmärrykseen, voidaan ryhtyä sopimaan tulevaisuuden yhteistyöstä. Niihin kuuluvat keskinäisen kaupankäynnin järjestäminen ja tavaroiden tullikohtelu.
Alunperin Britannia olisi halunnut neuvotella samaan aikaan sekä erosta että tulevasta yhteistyöstä EU:n kanssa. Rinnakkaisneuvottelut olisivat antaneet briteille etulyöntiaseman ja mahdollisuuden hankkia hyötyjä vaikeissa kysymyksissä.
Historiallisten eroneuvottelujen alku on ollut harkitseva ja yhteisymmärrystä hakeva, mikä luvannee aiempaa selkeämpää ratkaisua. EU:n ja Britannian myöhempiä suhteita ei haluta repiä rikki.
Molemmat pääneuvottelijat, brittien brexit-ministeri David Davis ja EU-maiden Michel Barnier, ovat välttäneet kovia puheita. Davis suuntasi viestinsä kotimaahansa kertoessaan neuvottelujen alun sujuneen ”lupaavasti”.
Tästä huolimatta EU:n neuvottelulinja on sama kuin viime syksynä. Barnier on koko ajan painottanut, ettei ala tehdä myönnytyksiä, sillä se on Britannia joka on päättänyt lähteä EU:sta.