Oulu Kempeleläinen järjestelmätoimittaja ja sopimusvalmistaja PKC Group Oyj on noussut Helsingin pörssin komeetaksi.
Kun osakekurssit maailman pörssien tavoin ovat takellelleet Helsingin arvopaperipörssissä, PKC Groupin kurssi on kehittynyt suorastaan huikealla vauhdilla.
Tiistaipäivän kurssitasolla mitattuna PKC Groupin kurssi on noussut vuodessa 135 prosenttia ja kahdessa vuodessa peräti 208 prosenttia.
Jos kurssia verrataan kahden vuoden aikana osakkeen käymään pohjaan, 3.10. 2001 noteerattuun 4,01 euroon, nousua oli tiistaina kertynyt huikeat 286 prosenttia.
PKC Groupin nykyinen nousu on tapahtunut keväällä 2002 yhtiön toimitusjohtajaksi tulleen Harri Suutarin kaudella.
Jo ennen nykyistä toimitusjohtajan pestiä kempeleläinen johdinsarjavalmistaja oli Suutaria sen verran kiinnostanut, että hän oli hankkiutunut PKC:n merkittäväksi osakkaaksi. Kun yhtiön hallituksen nykyinen puheenjohtaja Tom Hakalax yhtiökokouksen yhteydessä sitten kyseli toimitusjohtajaksi, yhtiö oli jo tuttu.
Myönteistä vastausta helpotti, että Harri Suutari oli myös joutilas tehtävään. Hän oli jättänyt metsäkonevalmistaja Ponsse Oyj:n toimitusjohtajan tehtävät 2000 ja sopivasti vain "kotihommissa".
Toimitusjohtajakaudellaan Harri Suutari on kasvattanut edelleen omistustaan niin, että hän on nyt PKC:n toiseksi suurin osakkeenomistaja heti virolaisen pörssiyhtiön Harju Elekterin jälkeen.
Tavoitteet
toteutuneet
Harri Suutari kertoo toimitusjohtajana pitävänsä tärkeänä yrityksen arvon kasvattamista ja huolehtimista sen osingonmaksukyvystä.
Helsingin pörssissä noteeratun yhtiön osakkeen kurssi on jo ponnahtanut ja osingot tältäkin vuodelta turvatut, koskapa kempeleläisyritys on toimitusjohtajansa mukaan tekemässä historiansa parasta tulosta.
"Pyrimme jakamaan kolmanneksen nettotuloksesta", Suutari kertoo. Hänen mukaansa "viestiä" varmisteltiin, kun viime vuoden nettotuloksesta jaettiin omistajille 46 prosenttia.
Ammattisijoittajia palvelevia analyytikoita lienee myös lämmittänyt, että yhtiön liiketoiminta on ryhmitelty markkinalähtöisesti, jopa asiakaskohtaisesti uudelleen ja että yhtiö huolehtii tulevaisuuttaan turvaavista investoinneista.
Toimitusjohtaja Harri Suutari on ryhmitellyt yhtiön liiketoiminnan viideksi, kukin oman markkinoinnin ja tuotannon omaavaksi tulosyksiköksi, joissa markkinoinnista vastuun kantaa yksikön johtaja.
"Toimme taloon sisäistä yrittäjyyttä", Suutari luonnehtii.
Kahta pääasiakasta, Volvoa ja Scaniaa, palvelevat omat nyt liiketoimintayksiköt. Lyhyempiä tuotantosarjoja ja samalla uusia asiakkuuksia varten toimii kolmas johdinsarjayksikkö. Omat tulosyksikkönsä muodostavat myös piirilevytuotanto ja elektroniikkateollisuuden johdinsarjojen ja virtakiskojen valmistus.
Kasvu painottuu
jatkossa ulkomaille
Työvoimavaltaisella toimialalla toimiva PKC kamppailee Suutarin mukaan suomalaisen kustannustason vuoksi epätasaisesti ulkomaisia kilpailijoitaan vastaan. Konsernin 1 800 työntekijästä 1 000 toimii ulkomailla ja 800 työskentelee Suomessa. Silti yrityksen palkkasumma painottuu kotimaahan.
Johdinsarjojen valmistus on käsityövaltaista työtä. Yhtiön kilpailukyvyn kannalta on ratkaisevaa, missä se tuotteensa valmistaa, Suutari korostaa.
Yhtiön viimeisin investointi tähtää juuri työvoimakustannusten hallintaan. PKC on ostanut aiemmin alihankkijanaan toimineen Carhatec Oy:n koko osakekannan. Yrityskaupan avulla PKC siirtää tuotantoaan työvoimakustannuksiltaan selvästi Suomea halvemmalle Venäjälle, Carhatecin Kostamukseen rakentamaan tehtaaseen.
Yhtiö luottaa järjestelyn parantavan siinä määrin kilpailukykyään, että se pystyy hankkimaan myös uusia asiakkaita.
Lähisuunnitelmissa on yhteensä 8 000 neliön laajennus, koneineen ja laitteineen kuuden miljoonan euron investointi.
Harri Suutari kertoo Kostamuksen tehtaan turvaavan koko yrityksen toimintaa, koska sen avulla saadaan painettua työvoimakustannuksia lähemmäs kilpailijoiden tasoa.Nykyisellä kustannusrakenteella yhtiön hintakilpailukyky olisi hänen mukaan nopeasti murentunut.
Kostamuksella ei Suutarin mukaan ole aivan etukäteen pelättyjä vaikutuksia yhtiön kotimaisiin työpaikkoihin. Raahen 200 työpaikkaan Kostamuksella ei ole vaikutuksia, Muhoksen 80 työpaikkaa säilyvät Suomessa ja Kempeleessä vakituiset työpaikat ovat turvassa.
Kahden vuoden aikajänteellä Kempeleen 500 työpaikasta noin 80 määräaikaista ovat toimitusjohtajan mukaan vaarassa, ellei PKC onnistu saamaan uusia asiakkaita.
Mutta "onnistuneetkaan toimet" eivät linjaa Suutarin mukaan nykylinjaa muuta: "yrityksen työpaikat kasvavat jatkossa ennemmin ulkomailla kuin Suomessa".