Kolumni

Mikä onkaan tär­keää?

Perhe, terveys, ystävät ja työ ovat meille suomalaisille tärkeitä. Toisinaan kaukana ihmisten arjesta tuntuu keskustelut sotesta, kikystä ja hävittäjähankinnoista.

Eduskunnasta

-

Perhe, terveys, ystävät ja työ ovat meille suomalaisille tärkeitä. Toisinaan kaukana ihmisten arjesta tuntuu keskustelut sotesta, kikystä ja hävittäjähankinnoista. Tärkeää elämässä on konkreettinen tieto siitä, miten arki sujuu. Ovatko lastemme päiväkodit ja koulut kunnossa? Voimmeko luottaa siihen, että vammaiset ja vanhukset saavat riittävän ja turvallisen hoivan kaikissa olosuhteissa ja kaikkialla? Onko ihmisarvomme jakamaton vai tuloista tai varallisuudesta riippuvaista?

Tärkeää on, että voimme olla turvallisin mielin rakkaittemme hyvinvoinnista. Kuitenkin juuri meidän perusasioihin kikyt ja sotet vaikuttavat. Taloudellisen epävarmuuden lisääntyessä myös epävarmuus kasvaa. Tulevaisuuden suunnittelu voi olla vaikeaa, jos työ on pätkää ja silppua tai jos vähän väliä käydään yt-neuvotteluja.

Massatyöttömyys, ilmastokriisi, köyhyys, sukupuolten tasa-arvon heikentyminen, markkinatalouden kehittyminen finanssikapitalismiksi sekä luonnon monimuotoisuuden väheneminen ovat ongelmia, jotka ihmiskunta on aiheuttanut poliittisien päätösten kautta, ja jotka eivät ratkea itsestään. Tarvitaan aktiivista politiikkaa niin Suomessa, Euroopassa kuin koko maailmassa.

Etenkin työelämä on murroksessa. Toisaalta monilla aloilla työn luonne on muuttunut viime vuosina radikaalisti. Kauppojen aukioloaikojen vapautumisen myötä yksintyöskentelyn riskit ovat kasvaneet. Auttaako ryöstötilanteessa hälytysnappi, jos apu on minuuttien päässä? Mitä kaikkea yhdessä minuutissa ehtiikään tapahtua?

Sote jos mikä on arkeemme vaikuttava tekijä. Vasemmiston mielestä valtion tehtävä ei ole edistää terveyskonsernien bisnestä vaan kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Sote-uudistuksessa pitää palata uudistuksen alkuperäisiin tavoitteisiin, eli palveluiden sujuvuuden ja tasa-arvon parantamiseen.

Palvelutuotannon siirtäminen markkinoiden armolle, jota hallitus kutsuu “valinnanvapaudeksi”, ei toteuta näitä tavoitteita. Siksi haluamme hylätä hallituksen esityksen laiksi valinnanvapaudesta terveydenhuollossa. Hallituksen esitys ei turvaa potilaiden valinnanvapautta vaan alistaa suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin yritysten voitontavoittelulle.

Kiky-sopimus on niin ikään yksi arkea vaikeuttava asia. Kikyn takia esimerkiksi alle 2 000 euroa kuukaudessa tienaava siivooja menettää vuodessa 431 euroa ja noin 2 600 euroa kuukaudessa tienaavat lastentarhanopettajat ja lähihoitajat yli 560 euroa vuodessa. Leikkauksia kompensoivat veronkevennykset jättävät kuitenkin kaikista pienituloisimmat eläkeläiset ja työttömät miinukselle ja hyödyttävät suhteellisesti eniten hyvätuloisimpia.

Kirjoittaja on Vasemmistoliiton kansanedustaja Raahesta.