Suomalaisten kuluttajien luottamus tulevaan on ollut laskusuunnassa. Kulutusjuhlaan löytyy kuitenkin kansalta yhä innokkuutta, jos tuote saa intohimot liikkeelle ja hinta on sopivan halpa.
Jotkut kuluttajat ovat valmiita jopa nahistelemaan elektroniikkakaupan alennusmyyntijonossa käytettyjen, tekniikaltaan monta vuotta vanhojen amerikkalaisten älykännyköiden takia. Kännykät olivat toki tehdaskunnostettuja, ja merkki oli kyllä hyvin tunnettu.
Suomen kansantalouden kannalta suotuisaa olisi, jos kuluttajat kotimaassa ja ulkomailla tappelisivat siitä, kuka saa ostaa suomalaista tavaraa normaalihintaan.
Tietysti edellytyksenä on, että kotimainen tuote on niin houkutteleva, että sen saadakseen muita kannattaa töniä. Harmittavan harvoin näin on.
Takavuosina suomalaisilla ei tullut juuri mieleenkään ostaa muita kuin Nokian kännyköitä. Kotimainen vankkumaton suosio oli mukava pieni tukijalka Nokian toiminnalle maailmanmarkkinoilla. Ne ajat ovat nyt historiaa, mutta olihan se Suomen kannalta myönteistä aikaa niin kauan kuin se kesti.
Noina aiempina vuosina mylläkkä kaupan ovella ulkomaisen kännykän takia olisi ollut myös isku oululaista kännykkäosaamista vastaan, mutta sitä ei tarvitse enää ajatella. Nyt voi oululainen Suosi suomalaista -aatteen kannattajakin hyvällä omallatunnolla ostaa ulkomaisen kännykän, jos niin haluaa.
Jotkuttalousviisauksia opiskelleet valistavat, ettei kotimaista kannata suosia pelkästään suomalaisuuden takia, koska protektionismi puree pitemmän päälle vain palasia omista nilkoista. Jos Suomessa tehdään huonoja tuotteita ja niitä silti ostetaan kotimaassa, se ei kannusta laadukkaiden vientituotteiden tekoon.
Maalaisjärjellä ajatellen kotimaisen tavaran ja palveluiden suosiminen ostoksissa on kuitenkin juuri nyt lähimmäisen työpaikkaa ajatellen järkevää, sanokoot EU-säännökset ja talousviisaat mitä tahansa.
Jos vastakkain on kotimainen ja ulkomainen tuote eikä niillä ole juuri muuta laatueroa kuin ulkomaisen tuotteen tunnetumpi brändi, kuluttaja miettiköön, mitä ostaa.
Kuluttajan ostopäätös ei ollenkaan aina ratkea sillä, onko jokin tuote hyvä vai huono. Monesti päätökseen vaikuttavat ratkaisevasti markkinointi ja tuotteen saama asema ammattimedioiden ja sosiaalisen median palstoilla.
Tämän näkee vaikkapa kännykkämarkkinoilla. Amerikkalainen Apple hallitsee julkisuussotaa tuotteiden hymistelyssä edelleen äärettömän hyvin, ja myyntikin sujuu.
Suomalainen tuote on silloin oikeasti hyvä, jos se voittaa ihan vain laadullaan puolelleen yhtä lailla suomalaiset kuin muunmaalaisetkin kuluttajat.
Kauppaliikkeet ovat puolestaan aina tyytyväisiä, jos asiakkaat rynnivät kauppaan kunnollisessa ostovimmassa. Ei ole niin väliä sillä, onko kaupan hyllyillä oleva tavara suomalaista vai ei.
Kasvava työttömyys vaikuttaa väkisinkin kuluttajien investointeihin. Monet joutuvat yhä tiukemmalle taloutensa kanssa. Tehdastyöntekijät saavat potkuja, ja myös pitemmälle koulutetun väen työttömyys on ennätysluvuissa. Samaan aikaan Suomessa kuluttajahinnat ovat nousseet viime vuosina selvästi nopeammin kuin muualla Euroopassa.
Tilastokeskuksen mukaan euroalueen inflaatio hidastui elokuussa 0,3 prosenttiin heinäkuun 0,4 prosentista. Suomen inflaatio oli elokuussa 1,2 prosenttia.
Se oli sentään kuluttajien kukkarolle suotuisaa, että elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien sekä käyttötavaroiden hinnat Suomessa pysyivät elokuussa lähes vuoden takaisella tasollaan eivätkä enää juurikaan nousseet. Vaikka ekonomistit saattavat tykätä sopivasta inflaatiosta, kuluttajan lompakossa sekin tuntuu keljulta.
Kolumni