Valtioneuvosto päätti keskiviikkona pitää Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen Fimean pääkonttorin edelleen Kuopiossa. Virasto jatkaa kuitenkin toimintaansa monipaikkaisesti.
Tällä hetkellä Fimean työntekijöitä on eniten Helsingissä, laitoksen edeltäjän Lääkelaitoksen kotipaikassa. Siellä on töissä 171 ihmistä. Kuopiossa fimealaisia on 56, Turussa seitsemän ja Oulussakin yksi. Monipaikkaisuus tarkoittaa todennäköisesti jatkossakin sitä erikoisuutta, että sivutoimipisteessä Helsingissä on selvästi enemmän Fimean väkeä kuin pääkonttorissa Savossa.
Fimea-taistelua on käyty sen perustamisesta saakka eli vuodesta 2009. Silloinen keskustan ministeri Liisa Hyssälä päätti lakkauttaa Lääkelaitoksen ja perustaa uuden keskuksen, Fimean, Kuopioon. Muutos piti toteuttaa vaiheittain vuosien 2009 ja 2014 välillä.
Uuden Fimean väki asettui tiukkaan siilipuolustukseen heti alussa. Osa työntekijöistä irtisanoutui, ja loput eivät muutamaa poikkeusta lukuunottamatta ole suostuneet muuttamaan kauaksi Kuopioon.
Yksi Fimean alueellistamista selvittäneistä työryhmistä kirjasi pari vuotta sitten, että muuton hitauden selityksiksi on esitetty henkilöstön muuttohaluttomuutta, alhaista vaihtuvuutta ja rekrytoinnin ongelmia sekä Kuopion alueen osaamisresurssien rajallisuutta. Suunnilleen samoja perusteita on esitetty aina, kun pääkaupungista on yritetty siirtää jotakin pois.
Uudella Fimea-päätöksellään hallitus perui vuonna 2012 tehdyn ratkaisun. Silloin päätettiin pontevasti, että kaikki Fimean virat muutetaan Kuopioon viimeistään vuoden 2018 loppuun mennessä.
Fimealaisten vastahankaisuus siis tuotti nyt tulosta. Valtioneuvosto teki nahkapäätöksen, jossa Fimean pääkonttori pidetään Kuopiossa, mutta toiminnan painopiste säilyy käytännössä Helsingissä.
Hallitus ei ole toiminut määrätietoisesti, mutta niin ei ole tehnyt Fimean johtokaan työpaikkojen siirtämisessä Kuopioon. Fimea-selvityksissä on todettu, että määrätietoisemmalla henkilöstöjohtamisella alueellistaminen olisi voinut edetä ripeämmin, Fimean tehtävien hoitoa vaarantamatta.
Valtion tehtävien alueellistaminen, jota ennen hajasijoittamiseksi kutsuttiin, on aina ollut vaikea asia Suomessa. Siitä huolimatta, että siihen on painavat perusteet: työllisyyden turvaaminen ja maan tasapuolinen kehittäminen.
Jostakin syystä muut kuin valtion yritykset pystyvät siirtämään toimintojaan pois Helsingistä. Malliksi sopii vaikka OP-ryhmän vahva mobiilikehitysyksikkö Oulussa. Osaamista on löytynyt. Joku ehkä on muuttanut Helsingistä asti.
Suomi havittelee Britannian EU-eron myötä uuteen paikkaan sijoitettavaa Euroopan lääkevirastoa. Torstaina hallituksessa linjattiin, että Suomen tarjoama sijoituspaikka on Helsinki.
Toivoa sopii, ettei matka Lontoosta Helsinkiin ole EU-päättäjien mielestä niin mahdoton kuin helsinkiläisille matka pääkaupungista Kuopioon.