Sisäasiainministeriön asettama työryhmä esittää, että turvapaikanhakijan omaehtoista paluuta edistettäisiin muun muassa ulkomaalaislakia muuttamalla, omaehtoiseen paluuseen liittyvää menettelyä tarkentamalla ja lisäämällä tiedotusta. Omaehtoista paluuta voitaisiin soveltuvin osin tarjota kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden lisäksi kaikille ulkomaalaisille, jotka oleskelevat Suomessa ilman vaadittavaa oleskelulupaa.
Työryhmä ehdottaa, että ulkomaalaislakiin lisättäisiin uusi omaehtoisen paluun käsite. Säännöksellä edistettäisiin omaehtoista paluuta ja yhtenäistettäisiin sen tarjoamiskäytäntöä. Omaehtoinen paluu edellyttäisi, ettei asianomainen vastusta paluuta ja suostuu yhteistyöhön viranomaisten kanssa esimerkiksi osallistumalla matkustusasiakirjojen hankkimiseen. Omaehtoisesti palaavien ulkomaalaisten maasta poistumisen valvoisivat nykyiseen tapaan poliisi- ja rajaviranomaiset.
Työryhmä ehdottaa, että poliisin tai rajaviranomaisen tulisi tarjota säännönmukaisesti omaehtoisen paluun mahdollisuutta turvapaikanhakijalle kielteisen päätöksen tiedoksiannon yhteydessä, jos sille ei ole estettä. Myöhemmästä omaehtoisen paluun mahdollisuudesta voidaan tiedottaa turvapaikanhakijoille myös jo ennen päätöksen tiedoksi antamista. Työryhmän mukaan omaehtoisesta paluusta tiedottaminen ja sen tarjoaminen on tehtävä tavalla, joka korostaa ulkomaalaisen omaa tahtoa ja päätöstä palata kotimaahan omaehtoisesti.
Omaehtoiseen paluuseen liittyvää menettelyä tulisi tarkentaa
Työryhmä ehdottaa, että omaehtoiseen paluuseen liittyvää viranomaismenettelyä tarkennettaisiin. Asetukseen tai ohjeeseen tulisi lisätä maasta poistamispäätöksen tiedoksiannon ja täytäntöönpanon välistä aikaa koskeva säännös tai ohje. Lisäksi turvapaikkaa koskevan kielteisen päätöksen ja raukeamispäätöksen yhteydessä tehtävään Ulkomaalaisviraston käännyttämispäätökseen voitaisiin lisätä omaehtoista paluuta koskeva maininta.
Työryhmän mukaan maasta poistamisen täytäntöönpanon määräaika voisi lähtökohtaisesti olla noin kaksi viikkoa päätöksen tiedoksiannosta, kun kyse on normaalimenettelyssä annetusta kielteisestä turvapaikkapäätöksestä. Viranomaismenettelyä koskevassa säännöksessä tai ohjeessa tulisi myös mainita, miten asianomaisen ulkomaalaisen henkilökohtaiset olosuhteet, kuten perhe, terveys ja omaisuusjärjestelyt tulisi ottaa määräaikaa harkittaessa huomioon.
Työryhmä ehdottaa, että kotouttamislakityöryhmä ottaisi huomioon työryhmän ehdotukset valmistellessaan kotouttamislakiin ja -asetukseen liittyviä muutoksia. Säännösten yhteensovittaminen on tärkeää, jotta tiedetään yksiselitteisesti, mille viranomaiselle vastuu paluukustannuksista kussakin tilanteessa kuuluu.
Matkakustannukset tulisi korvata kotipaikkakunnalle saakka Työryhmä ehdottaa, että silloin kun ulkomaalainen palaa omaehtoisesti, matkakustannukset voitaisiin tarvittaessa korvata aina hänen kotipaikkakunnalleen saakka. Matkakustannusten korvaaminen kotipaikkakunnalle saakka kannustaisi harkitsemaan omaehtoisen paluun mahdollisuutta. Kotimaan kansainväliseltä lentokentältä kotipaikkakunnalle maksettava korvaus ei yleensä ole kovin suuri suhteessa koko matkan kustannuksiin.
Työryhmä ehdottaa, että omaehtoisesti palaaville maksettavan paluuavustuksen osalta seurattaisiin tarkkaan eurooppalaisten linjausten ja käytännön kehittymistä. Työryhmä ei ehdota niin kutsutun paluurahan käyttöön ottamista, matkakustannusten korvaamisen lisäksi asianomaiselle ei siis annettaisi ylimääräistä rahaa. Paluurahaa tulee työryhmän mukaan harkita tarvittaessa uudelleen.
Työryhmä ehdottaa, että eurooppalaisia linjauksia ja käytäntöjä seurattaisiin myös siltä osin kuin ne liittyvät omaehtoisesti palaavien motivointiin taloudellisia etuja ja vastaanottopalveluja vähentämällä. Työryhmä ehdottaa, että sisäasiainministeriö selvittäisi edelleen mahdollisuutta käyttää maahantulokieltoinstrumenttia kannustimena omaehtoiseen paluuseen. Työryhmä korostaa, että eurooppalaisten käytäntöjen lähentäminen maahantulokiellon käyttämisessä on tärkeää.
Lisäksi on tärkeää kehittää Schengenin tietojärjestelmää (SIS) ja viisumitunnistusjärjestelmää (VIS). Sisäasiainministeriön tulisi työryhmän mukaan myös selvittää tarkemmin muiden maiden käytäntöjä liittyen lentoyhtiöiden asettamiin saattovelvoitteisiin sekä mahdollisuutta saattomatkojen vähentämiseen.
Maasta poistamistoiminnan sujuvuuden edistämiseksi työryhmä pitää tärkeänä, että poliisille varataan riittävät määrärahat ja tarkoituksenmukainen määrärahamenettely maasta poistamiseen. Tällä hetkellä maasta poistaminen rahoitetaan Helsingin poliisilaitoksen toimintamenoista. Koska turvapaikanhakijamäärät ja lähtömaat vaihtelevat vuosittain suuresti, arviomääräraha olisi toiminnan sujuvuuden kannalta parempi vaihtoehto.