Pienet ja keskisuuret yksityiset lääkärikeskukset ovat kahden viime vuoden aikana ketjuuntuneet Suomessa kiivastuvalla tahdilla, eikä kehityksen ennusteta hellittävän vielä vähään aikaan.
Yritysostojen seurauksena maahan on syntymässä kaksi suurta lääkärikeskusten verkostoa. Niitä rakentavat valtakunnalliset, keskenään kilpailevat konsernit Mehiläinen ja Suomen Terveystalo. Molempien kotipaikka on Helsinki.
Jotakin ketjuuntumisen tahdista kertoo, että esimerkiksi Terveystalo on hankkinut kuluvana vuonna talliinsa yhteensä 16 lääkärikeskusta eri paikkakunnilta.
Mehiläisen laajentumistahti ei ole näin kova, sillä yhtiöt ovat liikkeellä hieman toisistaan poikkeavin suunnitelmin.
Toimitusjohtaja Pentti Parkkisen mukaan Terveystalon strategiana on luoda valtakunnallisesti kattava lääkärikeskusverkosto. Yksityisten henkilöasiakkaiden lisäksi yhtiö tavoittelee useilla paikkakunnilla toimivia firmoja työterveysasiakkaikseen.
Kun Terveystalo panostaa toimipaikkojen suureen määrään, Mehiläinen rakentaa aluksi suuriin kaupunkeihin isoja lääkärikeskuksia, joissa on tarjolla mahdollisimman kattava kirjo terveydenhuoltopalveluja.
Sekä Mehiläisen että Terveystalon arvellaan tähyävän pörssiyhtiöiksi kasvettuaan ensin tarpeeksi.
Katse työterveyteen
ja kuntiin
Yksityisellä terveydenhuoltosektorilla luotetaan vankasti siihen, että kunnat alkavat tulevaisuudessa entistä aktiivisemmin hankkia terveyspalvelujaan yksityissektorilta.
Lain mukaan kunnilla on velvollisuus järjestää palvelut, muttei pakkoa tuottaa niitä itse.
"Nyt todellisen kilpailuttamisen piirissä on hyvin marginaalinen osa terveydenhuollosta", Mehiläisen toimitusjohtaja Antti Kasi toteaa.
Lääkärikeskusverkostojen keskinäisen kilpailun ennustetaan alkuun kovenevan nimenomaan työterveyssektorilla, jossa Mehiläinen ja Terveystalo selvimmin tavoittelevat samoja asiakkaita. Työterveyskentällä kaksikko haastaa työterveyteen keskittyneen Medivireen, jolla on erittäin vahva markkina-asema. Medivire toimii tällä hetkellä 34 paikkakunnalla.
Tiukkaa vääntöä Mehiläinen ja Terveystalo käyvät myös asemasta niissä kaupungeissa, joissa on lääketieteellistä koulutusta antava yliopisto.
Tässä suhteessa Mehiläinen näyttää olevan nyt niskan päällä, sillä sen aie ostaa oululainen lääkärikeskus Porus on viimeisiä niittejä vaille valmis.
"Oulu on meille hyvin tärkeä paikka, sillä sen jälkeen meillä olisi toimintaa kaikilla lääketieteellistä koulutusta antavilla paikkakunnilla", Mehiläisen Antti Kasi sanoo.
Poruksen hallituksen puheenjohtaja Martti Sorri myöntää, että neuvotteluja kaupoista käytiin myös Suomen Terveystalon kanssa.
Terveystalo aikoo jatkaa työtä jalansijan saamiseksi Oulusta, ja muuallakin yhtiö aikoo edelleen laajentua aggressiivisesti. "Uskon, että vuoden aikana nähdään vielä parikymmentä uutta liittymistä", Parkkinen arvioi.
Antti Kasin mukaan Mehiläisen kartalta puuttuvat vielä sellaiset "kiinnostavat paikat" kuin Jyväskylä, Joensuu ja Lappeenranta.
Ketjusta haetaan
tehoa ja säästöä
Mutta miksi lääkärikeskukset ovat innostuneet ketjuuntumaan?
Pentti Parkkisen mukaan kentän murroksen taustalla on muutamia keskeisiä syitä.
"Monissa lääkärikeskuksissa on nähty, että firman pieni koko voi olla ongelma. Alalla on vaikea pärjätä yksin, ja olemme jo havainneet, että yhteenliittyminen tuottaa selviä hyötyjä. Lisäksi monessa keskuksessa perustajat alkavat olla siinä iässä, että työelämästä pikkuhiljaa väistytään ja myyminen voi tulla ajankohtaiseksi", Parkkinen sanoo.
Yksityissektorilla myös arvellaan, että kuntien on helpompi ostaa palveluja isoilta toimijoilta.
Kasin ja Parkkisen mielestä ketjuuntumisella voidaan myös terveydenhuollossa saavuttaa klassisia ketjuetuja.
Esimerkiksi potilastietojärjestelmissä, hankinnoissa ja työntekijöiden erikoisosaamisen hyödyntämisessä ketjutus tehostaa ja parantaa verkostoon kuuluvien yksiköiden toimintaa.
"Pyörää ei tarvitse joka paikassa keksiä uudelleen", Kasi tiivistää.
Yksityinen terveydenhuoltobisnes kiinnostaa myös pääomasijoitusyhtiöitä. Mehiläisen taustalla ovat pääomistajina kotimainen CapMan ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.
Suomen Terveystalosta puolestaan omistaa vajaan 20 prosentin siivun alun perin brittiläinen riskisijoittaja 3i.
Usein myös ketjuun liittyvän lääkärikeskuksen omistaja hankkii pienehkön määrän emoyhtiön osakkeita.
