Nelostie Rovaniemelle ja Tornioon on Pohjois-Suomesta mukana liikenne-ja viestintäministeriön työryhmän esityksessä tärkeimmistä, erityiskohtelua saavista liikenneväylistä. Listan rautatie yltää vain Ouluun ja Kajaaniin.
Satamista mukaan on kelpuutettu pohjoisesta Oulu ja Kemi. Lentokenttiä tässä koko maan luettelossa on vain kolme, joista kuitenkin peräti kaksi on Pohjois-Suomesta; Oulu ja Rovaniemi.
Työryhmä esittää valtakunnallisesti merkittävien liikenneverkkojen jakoa kahteen luokkaan. Investointeja suunnattaisiin erityisesti kaikkein keskeisimpään ydinverkkoon, joka 15-20 vuoden aikana paranisi reippaasti.
Luvassa on muun muassa 10-15 prosentin lisäpotti hoito- ja ylläpitokustannuksiin sekä yli seitsemän miljardin euron investoinnit.
Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pentti Lampinen sanoo, että tavoite näyttää ymmärrettävältä. Rahoja on keskitettävä ja sitä kautta saadaan tehokkuutta. "Kuitenkaan sitä ei saisi toteuttaa liian yksioikoisesti. Se voi johtaa siihen, että esimerkiksi poikittaisyhteydet kärsivät liikaa."
Puutteita on listalla paljon. Tien ydinverkosto ei tunne Kainuuta ollenkaan. "Mitä se vaikuttaa Kainuun kehitykseen?" ihmettelee Lampinen.
Maakuntajohtaja pelkää, että esimerkiksi koko läänin teiden ykköshankkeena nyt oleva Oulu-Kuusamo-tien korjaus Oulusta Kiiminkiin kärsii järjestelmästä.
Ehdotus kohtelee pohjoista hyvin
Työryhmän jäsenenä olleen Oulun apulaiskaupunginjohtaja Matti Pennasen mielestä ehdotus kohtelee Pohjois-Suomea hyvin. "Jako perustui todellisiin liikenne- ja kuljetusmääriin. Keskeisintä on, että tärkein verkoston osa, ydinverkosto on linjattu. Ne ovat kaavoituksen ja rahoituksen kannalta tärkeimpiä."
Tärkeää on Pennasen mielestä myös, että muu osa vuonna 2000 määritellystä valtakunnallisesti merkittävästä liikenneverkostosta säilyi miltei ennallaan. "Tässä vain erotettiin siitä kaikista tärkeimmät. Valintoja on jouduttu tekemään ja kättä väännetty. Esimerkiksi Turku jätti eriävän mielipiteen."
Myös Pennasen mielestä poikittaisyhteyksien saanti olisi tärkeää. Kompromissien tuloksena syntyneen suunnitelman suurimpia puutteita Pennasen mielestä on, että sieltä puuttuvat raideliikenne Oulusta Kemiin ja Venäjän yhteydet.
Myös tärkeä kehittämishanke olisi Oulu-Kajaani -maantien saanti listalle.
Ydinverkkoon työryhmä esittää nykyisiä valtateitä yhteensä noin 2 270 kilometrin matkalta, käytännössä Helsingistä muihin suurimpiin kaupunkeihin johtavia väyliä.
Ratojen ydinverkko olisi 2 230 kilometriä pitkä ja kokoaisi henkilöliikenteen lisäksi tärkeimmät teollisuuden tavaravirrat satamiin ja raja-asemille.
Lentoasemista ydinverkkoon kuuluu vain kolme. Satamia ydinverkossa olisi kymmenen ja vesiväyliä 1 240 kilometriä.
Työryhmää johtanut liikenne- ja viestintäministeriön rakennusneuvos Juhani Tervala korostaa, ettei ydinverkon määrittely tarkoita sitä, että muut liikenneväylät jätettäisiin oman onnensa nojaan.
Sekä muita valtakunnallisesti merkittäviä että alemman tason tieverkkoja aiotaan jatkossakin kehittää sen mukaan, mitä liikenteen tarpeet vaativat.
"Liikennejärjestelmää pitää kuitenkin tarkastella kokonaisuutena. Jotain on priorisoitava, jos rajallisilla varoilla halutaan saada jotakin aikaan", Tervala huomauttaa.
Tervala toivoo, ettei jatkossakaan sorruttaisi ajattelemaan pelkästään paikallisia etuja ja yksittäisiä radanpätkiä tai lentokenttiä.
Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen (sd.) arvioi raportin antavan hyvää pohjaa päätöksenteolle, varsinkin kun sitä oli valmistelemassa laaja joukko eri ministeriöiden, teollisuuden, kuntien ja maakuntien edustajia.
Raportti lähtee lausuntokierrokselle, jonka vastauksia ministeriö toivoo rivakassa tahdissa. Kierroksen päätyttyä ministeriö neuvottelee vielä ympäristöministeriön kanssa siitä, miten esityksiä ensi vuonna viedään eteenpäin.
