Oulu Kansanedustaja Kimmo Kiljusen (sd.) mielestä Suomen hallituksen EU:n perustuslaista käyttämä nimitys on väärä ja harhaanjohtava. Hallitus puhuu EU:n tulevaisuuskonventin tuloksista eduskunnalle antamassaan selonteossa "perustuslaillisesta sopimuksesta". Kiljusen mielestä konventin ehdotus "sopimus Euroopan perustuslaista" on muodoltaan oikea.
"Hallitus on nimivalinnalla ikään kuin lieventänyt sitä, mistä on kysymys", konventin jäsen Kiljunen muotoilee.
Kiljunen sanoo hallituksen olevan kyllä oikeassa korostaessaan EU:n perustuslain olevan kansainvälinen sopimus, eikä valtion perustuslaki. Siksi nimityksen pitäisi Kiljusen mielestä olla konventin ehdotuksen mukainen.
"Perustuslaillinen sopimus viittaa sen allekirjoittaviin jäsenvaltioihin. Eikö juuri tällainen perustuslaillinen järjestely pidä hyväksyä Suomessa perustuslain säätämisjärjestyksessä."
Konventti päätyi nimitykseen "sopimus Euroopan perustuslaista" juuri siksi, että kyseessä on EU:n perustuslaki, ei Suomen. Kysymystä pohdittiin konventissa Kiljusen mukaan huolellisesti.
"Kyseessä on selkeästi kansainvälinen sopimus ja se ratifioidaan jäsenmaissa kuten kansainväliset sopimukset." Kiljunen toteaa, että kun toimitaan kansainvälisillä foorumeilla, on tärkeää käyttää yhteneviä termejä. Erilainen terminologia voi hänen mukaansa herättää kysymyksen, eikö Suomen kanta sopimukseen ole selvä kun se yhtäkkiä soveltaa käytäntöön toista termiä, kuin mistä konventissa on sovittu. "Suomen hallitus hämmentää tarpeettomasti asiaa," hän sanoo.
Kiljunen aikoo nostaa asian esille pikimmiten eduskunnassa.
Peltomäki: Ei ristiriitaa
Valtioneuvoston EU-asioiden valtiosihteeri Antti Peltomäki pitää Kiljusen virittämää kohua lähinnä "myrskynä vesilasissa". Peltomäen mukaan hallitus on tehnyt asiassa tietoisen päätöksen, joka on täysin sopusoinnussa sopimuksen kanssa. Toisaalta valittu nimitys ei ole konventin ehdottamaa kummempi.
"Juristina voin sanoa, että kumpikin nimi käy, se on makuasia. Ei tässä ole mitään ristiriitaa. Kiljunen voi olla asiasta halutessaan toista mieltä," Peltomäki toteaa.
Peltomäen mukaan tärkeintä on sopimuksen tulkinta, ei nimi.
"Olennaista on, kenellä on perustuslaillinen valta. Se pysyy edelleen jäsenvaltioilla."
Konventin työhön europarlamentin valtuuskunnan varajäsenenä osallistunut oululainen Piia-Noora Kauppi (kok.) on Peltomäen kanssa samoilla linjoilla. Kaupin mukaan asiasta voi puhua molemmilla nimillä. "Olen sitä mieltä, että markkinointimielessä paras nimi olisi Euroopan unionin perustuslaki", Kauppi sanoo.