Maan hallituksen kannalta talouskasvu on tärkeää. Hyvä talouskasvu luo työpaikkoja, verotuloja ja mahdollistaa julkisten palvelujen ylläpidon.
Julkisia menoja leikkaavan ja veroja korottavan hallituksen on vaikea säilyttää kannatustaan. Finanssikriisin jälkeiset vuodet ovat olleet hyviä esimerkkejä tästä. Silloin Suomen kasvu jäi hyvin vaisuksi, ja hallitusten piti keskittyä budjetin alijäämän pienentämiseen.
Pitkän tauon jälkeen Suomen talous on vihdoin kasvamassa. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kansantalouden kasvuvauhti ylsi alkuvuonna jo lähes kolmeen prosenttiin. Tämä tukee ennen pitkää alijäämän ja työttömyyden pienentämistä. Kuinka paljon maan hallitusta tulisi kiittää tästä?
Jokainen hallitus joutuu taiteilemaan odotusten ja mahdollisuuksien välillä. Hallitukselta odotetaan kasvua voimistavia toimenpiteitä, mutta poliitikkojen tosiasialliset mahdollisuudet tehdä lyhytaikaista suhdannepolitiikkaa ovat hyvin rajatut. Rahapolitiikka on jo lähtökohtaisesti Euroopan keskuspankin hallinnassa poissa suomalaisten poliitikkojen päätäntävallasta.
Finanssipolitiikka on hallituksen vastuulla, mutta käytännön politiikan kannalta mahdollisuudet ovat tässäkin suhteessa usein rajalliset. Valtion tulojen ja menojen kautta vaikuttaminen toimii huomattavilla ajallisilla viipeillä ja on epävarmaa.
Lisäksi euroalueen säännöt rajoittavat alijäämiä. Tosin tässä finanssikriisin jälkeiset vuodet tulevat jäämään poikkeuksena historiaan. Isot automaattisesti syntyneet alijäämät tukivat kasvua huonoina vuosina.
Suomessa suurimmat kasvun vaihtelut tulevat yleensä viennin muutoksista. Vientikysynnän romahtaminen johti nopeasti taantumaan finanssikriisin yhteydessä.
Vastaavasti maailmankaupan virkistyminen on nyt auttanut Suomea. Talouskasvun viimeaikainen kiihtyminen on osunut lähes täydellisesti maailmankaupan kasvun kiihtymiseen.
Hyviä uutisia on kantautunut kahdelta meille tärkeältä alueelta: Euroopasta ja Kiinasta. Talouspolitiikan viritys euroalueella on ollut lähes täydellisesti Suomenkin kasvua tukevaa.
Euroalue lähti uudestaan kasvuun, kun finanssipolitiikan pahimmasta kiristämisestä päästiin irti. Lisäksi EKP:n rahapolitiikka on historiallisen elvyttävää.
Alhaisista koroista ja muusta rahapoliittisesta elvyttämisestä on hyötynyt koko euroalue. Suomessa nollassa olevat korot ovat tukeneet erityisesti rakentamista, joka on ollut tärkein työpaikkojen lisääjä viime vuoden aikana.
Myös Kiinan talouskasvu on piristynyt. Kiinan BKT:n kasvuvauhti on hidastunut vuodesta 2010 lähtien, joten tämä on tärkeä muutos.
Tähän aikaan osui myös energia- ja kaivannaissektorin investointien lähes täydellinen pysähtyminen. Kiinan merkitys suoraan tai välillisesti on Suomelle tärkeää. Kiinan viennin osuus on Suomessa EU:n korkeimpia.
Vientimarkkinoiden piristyminen on nyt näkynyt Suomen kasvussa. Alkuvuonna kasvua tukivat myös kotimainen kysyntä ja investoinnit. Kaiken kaikkiaan kasvu oli laajalla pohjalla.
Vientivetoisessa kasvussa ei ole mitään uutta. Ilman maailmalta tulevaa vetoapua hallitus kuin hallitus olisi käytännössä mahdottoman tehtävän edessä.
Poikkeuksellista oli, että edellisellä kierroksella vuoden 2015 paikkeilla Suomi ei päässyt kasvuun mukaan. Tällöin vastatuulta aiheuttivat Venäjän viennin ongelmat ja korkea kotimainen kustannustasomme.
Hallituksen ansioksi voidaan laskea tuki kilpailukykysopimukselle, joka varmisti maltilliset palkankorotukset. Parantunut hintakilpailukyky varmisti, että pääsimme viennin vetoon mukaan. Edellisen hallituksen kunniaksi tullaan jatkossa laskemaan Turun telakalle saatu tuki omistajavaihdokselle.
Hyvällä kenraalilla on hyvä onni. Jos hallitus on onnekas, kansainvälisen talouden vetoapu riittää hallituskauden loppuun asti.
Emme pysty ennustamaan luotettavasti kahden vuoden päähän, mutta kansainvälisen talouden kasvu on tällä hetkellä poikkeuksellisen tasapainoinen. Lisäksi EKP todennäköisesti lopettaa erittäin elvyttävän rahapolitiikan asteittain ja hallitun hitaasti.
Kasvaneet poliittiset riskit kuten Brexit-prosessi tai USA:n perinteistä voimakkaasti poikkeava presidentti eivät ole hidastaneet ainakaan vielä maailmantalouden kasvua.
Kotimaassa suurin epävarmuus liittyy syksyllä käynnistyviin liittokohtaisiin työehtoneuvotteluihin. Kiky-neuvottelut käytiin ympäristössä, jossa Suomessa oli takana historiallisen huono kasvujakso ja yhteiskunnassa oli laaja yhteisymmärrys kilpailukyvyn parantamisen välttämättömyydestä.
Seuraavat neuvottelut käydään hyvin toisenlaisessa kasvuympäristössä. Periaatteessa hallituksen rooli liittokohtaisissa neuvotteluissa on pieni, vaikka pyyntöjä mukaan tulosta tullaan esittämään. Tässäkin tapauksessa hallitus tarvitsee vähintäänkin hipauksen onnea loppukauttansa ajatellen.
Risto Murto on työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja.