Merikosken kalatiessä on virrannut vesi juhannuksesta lähtien. Ydinkysymys kuitenkin kuuluu: Onko siinä kalaa? Oulun Energian voimaloiden käyttöpäällikkö Yrjö Vilhunen kertoo, ettei kalatiestä ole tullut ainakaan toistaiseksi keneltäkään kielteisiä mielipiteitä. Kalatie on jo ulkonäöltään ja maisemaltaan niin arvokas. Jos siinä vielä kulkevat kalat, niin se on vielä arvokkaampi, Vilhunen arvioi.
No, onko kalatiessä kalaa?
On sitä kalaa.
Se täytyy heti paljastaa. Ainakin viime tiistaina oli.
Aamupäivällä Hupisaarten puolella olevan katselukopin lasin läpi näki punasilmäisiä pieniä särkiä läjäpäin. Se, miten jatkossa kyseinen tarkkailupaikka on yleisölle avoinna, on vielä ratkaisematta. Vilhusen mielestä ensi kesänä kalatien oppaan homma saattaisi hyvinkin olla joidenkin nuorten kesätyöpaikka, jolloin tähystyspaikalle päästäisiin ohjatusti. Ympärivuorokautisesti koppia ei voi ajatella pidettäväksi avoinna.
Kalamiehen kohokohta sattui kuitenkin alakanavan huollon yhteydessä tiistaina iltapäivällä. Tuolloin Merikosken voimalaitoksen käyttömies Ahti Sipola pani hetkeksi juoksutuksen kiinni ja alakanavan kalatien portaat alkoivat hiljalleen tyhjentyä.
Jokaisessa 16 porrasaltaassa oli kalaa. Pikku kaloja oli suurina parvina. Ylöspäin oli menossa oikeita meriahvenia, joiden kokoisia ei ennen saanut ongella Oulujoesta edes Typen ravinteikkaan lauhdeojan päästä Laanilassa. Kannattaa siis jokivarressa tarkistaa siimojen kestävyys ennen kuin alkaa todella tympäistä.
Ja mikä tärkeintä. Alakanavan portaissa oli kymmeniä jalokaloja — lohikaloja. Oli lohta ja taimenta, vieläpä isoja, reippaasti yli 50-senttisiä, suurimmillaan liki metrisiä. Niskakin niillä oli kuin painijalla. Viikko sitten laskin lyhyessä ajassa toistasataa lohta, Sipola kertoo alakanavan puoleisesta vesiliikenteestä. Suurimmat yksilöt on arvioitu yli kymmenkiloisiksi.
Kyseisten jörriköiden havaitseminen vain saattaa normaalioloissa olla hankalan satunnaista, sillä paikoin kalatien vesisyvyys on kaksi metriä eikä vesikään ole aivan niitä kaikkein kirkkaimpia Oulujoessa. Suurimmillaan kalatiellä on leveyttä seitsemän metriä.
Matemaattista varmuutta kalatien liikenteeseen aletaan saada, kun Hupisaarten puolelle aivan yläkanavan laitaan nousuaukkoon asennetaan laskurit. Silloin tiedetään kalan laji, koko ja paino. Ensi kesänä meillä on varmasti jo lukuja, Vilhunen sanoo.
Kalatie on Vilhusen mukaan kiihottanut salakalastajiakin jonkin verran. Entisessä nippu-uittokanavassa on ollut rokastajia yrittämässä. En kuitenkaan laittaisi kalatien ylle suojaverkkoa, sillä se on luonnoton ratkaisu. Salakalastus pitää hoitaa muutoin pois ongelmista.
Ahti Sipola kertoo, että Muhoksen suunnasta on jo soitettu Merikosken voimalalle, että Oulujoesta on saatu yli viisikiloisia lohia. Kalastaja oli kehunut saaneensa kolme kappaletta uistimella samalla reissulla. Sitä Sipola oli harmitellut, ettei soittaja ollut hoksannut ottaa kuvia saaliistaan.
Minä hyökkään digikameran kanssa paikalle vaikka keskellä yötä, jos joku soittaa mahtavasta lohesta, joka on saatu yläkanavasta, Sipola sanoo. Siinä olisi näyttöä kalatien toimivuudesta.
Katso video Merikosken kalatiestä:
[HIDAS YHTEYS] [NOPEAS YHTEYS]
Lue laajemmin lauantain KALEVASTA.