Pääkirjoitus

Ero­tuo­ma­rin vi­haa­mi­nen ei kuulu ur­hei­luun

Suomalaisessa juniorijääkiekossa koettiin viime lauantaina kaikkien aikojen pimein hetki.

Suomalaisessa juniorijääkiekossa koettiin viime lauantaina kaikkien aikojen pimein hetki. D-junioripelaajan tuohtunut isä hyökkäsi ottelun jälkeen väkivaltaisesti erotuomarin kimppuun jäähallin käytävällä Espoon Matinkylässä. Erotuomari kaatui maahan ja sai ruhjeita kasvoihinsa. Väkivallanteko on päätynyt Espoon poliisin tutkittavaksi.

Matinkylän järkyttävä purkaus voidaan nähdä yhtenä tapauksena pitkässä ketjussa, johon suomalainen jääkiekko on itsensä sitonut. Puheenaiheeksi ovat viime vuosina nousseet kaukaloväkivalta törkytaklauksineen ja tyytymättömyys erotuomareihin.

Jääkiekkoväki on pitkin syksyä haukkunut kovaan ääneen Liigan erotuomaritoimintaa. Noin 12–14-vuotiaan kiekkoilijan isän vaikuttimista on mahdoton sanoa mitään ennen tutkinnan valmistumista, mutta on mahdollista, että tuomariin kohdistunut väkivalta kumpuaa yleisestä vihoittelusta.

Jääkiekkokulttuurissa on paljon pielessä, ellei yleisö katsomossa ja pelaajat kaukalossa ymmärrä, mikä on erotuomarin merkitys pelissä.



Erotuomari on yhtä oleellinen osa jääkentän tapahtumia kuin pelaajat. Tuomari seuraa pelitapahtumia ja takaa ottelun pysymisen sääntöjen puitteissa. Tuomari puuttuu pelin kulkuun, mikäli kaikki ei suju yhteisesti sovittujen käytäntöjen mukaisesti. Ilman tuomaria ei ole peliä.

Ihmisten tapaan erotuomaritkin tekevät virheitä, mutta jatkuvasti tuomarityöskentelyä sättivät eivät arvosta jääkiekkoa urheiluna. He ovat kaventaneet näkemyksensä koskemaan pelkästään oman pelaajan tai joukkueen menestystä. Muut toimijat nähdään vain esteenä, joka pitää raivata pois huudoin tai nyrkein, kuten Espoossa kävi.