Helsingin käräjäoikeus velvoitti maanantaina kustannusyhtiö Art Housen toimitusjohtajan Heikki Haavikon paljastamaan keskusrikospoliisille (KRP) kohutun Sonera-kirjan tekijän 5 000 euron sakon uhalla.
Tuomiota ei pantu täytäntöön heti. Haavikko joutuu todistamaan vasta, jos valitusten jälkeen myös hovioikeus päätyy samalle kannalle kuin käräjäoikeus.
KRP vei Haavikon oikeuteen, koska tämä on kieltäytynyt kuulusteluissa paljastamasta internetissä levinneen nimettömän Sonera-kirjan tekijää. Poliisi tutkii epäilyä Soneran entiseen toimitusjohtajaan Kaj-Erik Relanderiin kohdistuneesta törkeästä kunnianloukkauksesta.
Haavikko on perustellut vaikenemistaan liikesalaisuudella, lähdesuojalla ja sillä, että voisi itse joutua syytteen vaaraan. Haavikko katsoo olevansa uhassa joutua syytetyksi, koska nettikirjassa mainitut soneralaiset ovat vihjailleet mahdollisilla oikeustoimilla häntä vastaan.
Haavikko ilmoitti heti valittavansa käräjäoikeuden ratkaisusta hovioikeuteen. Sekä Haavikko että hänen asianajajansa Matti Wuori olivat tyytyväisiä siihen, että uhkasakkoa ei otettu heti käyttöön. Wuoren mukaan nyt otettiin "sivistynyt aikalisä".
"Salassapito voidaan rikkoa vain kerran, kuten neitsyys voi mennä vain kerran", Wuori vertasi.
Art Housen kustantama, siistitty painoversio internetkirjasta ilmestyi pari viikkoa sitten. Miten hävisivät Soneran miljardit -teoksen kirjoittajaksi on ilmoitettu nimimerkki Pekka Peloton.
Ratkaisu tyydytti
Haavikko ei halunnut vielä ottaa kantaa siihen, uhmaisiko hän pakkokeinoja, jos käräjäoikeuden päätös pitää myös hovioikeudessa. Uhkasakon lisäksi häntä voidaan painostaa jopa vankeudella. Haavikko vihjaisi myös, että hän ei välttämättä edes tiedä kirjan todellista kirjoittajaa tai kirjoittajia.
"Katsotaan asia ensin loppuun asti tuomioistuimessa. Pitää myös muistaa, että oikeus voi velvoittaa minut kertomaan vain sen, minkä tiedän", Haavikko sanoi.
Rikoskomisario Timo Laine KRP:stä sanoi, että myös poliisi odottaa suosiolla hovioikeuden ratkaisua. Laine ei usko esitutkinnan merkittävästi pitkittyvän viiveen takia.
Käräjäoikeuden istunto pidettiin salaisena, joten päätöksen perustelut eivät ole julkisia. Relanderin asianajaja Jussi Savonen oli tämän takia niukkasanainen.
"Luonnollisesti olemme tyytyväisiä käräjäoikeuden ratkaisuun", Savonen totesi.
Savonen sai Relanderin edustajana olla läsnä istunnossa, vaikka KRP tutkii myös Relanderiin liittyvää Sonera-juttua. Relander on ollut vangittuna niin sanotussa teleurkintajutussa, jossa Sonerassa epäillään väärinkäytetyn kymmenien ihmisten puhelinliittymien tunnistetietoja vuosina 2000-2001.
Haavikon asianajajan Wuoren mielestä istunnon salaaminen oli ylimitoitettu. "Mitään salassapitoa vaativaa, kuten nimiä, ei tullut esille. Tällainen rituaalinomainen salaaminen on minusta huolestuttavaa", Wuori sanoi.
Laintuntijat eri mieltä
Journalistin päätoimittaja ja viestintälainsäädännön asiantuntija Timo Vuortama sanoo, että Sonera-kirjan kirjoittaja olisi saatava selville jollakin muulla tavalla. Kustantajaa ei voida hänen mukaansa velvoittaa paljastamaan lähdettään.
"Ei kestä kuin muutaman kuukauden, kun sananvapauslaki koskee myös verkkoa", Vuortama muistuttaa.
Julkisoikeuden professori Lauri Saraviita Lapin yliopistosta toteaa, että perustuslain kieltämää ennakkosensuuria tässä tapauksessa ei ole ollut. "Yhteiskunta ottaa ikään kuin riskin, että julkaistavassa materiaalissa on jotain rangaistavaa."
Hän sanoo, että jälkivalvonnassa jatkolevikki sitten voidaan estää ja epäillyt saattaa oikeuden eteen. Siihen Helsingin käräjäoikeuden päätöksessä hänen mukaansa pyritään.
Helsingin käräjäoikeus on päätöksessään joka tapauksessa uusilla vesillä.
Aikaisemmissa lähdesuojaa koskevissa oikeudenkäynneissä tilanne on ollut eri, koska niissä varsinaisesti syytteet eivät ole kohdistuneet itse lähteeseen vaan esimerkiksi lähdettä käyttäneeseen toimittajaan.
Hovioikeus vahvisti
käräjäoikeuden päätöksen
Helsingin hovioikeus on vahvistanut käräjäoikeuden päätöksen, joka velvoittaa kohutun Sonera-kirjan kustannusyhtiön toimitusjohtajan paljastamaan kirjan tekijän tai tekijät keskusrikospoliisille.
Hovioikeus muutti Helsingin käräjäoikeuden päätöstä vain siltä osin, että käräjäoikeuden perustelut ratkaisulleen tulivat julkiseksi.