Lääketeollisuuden ja sosiaali- ja terveysministeriön välillä muhii lihava riita uusien lääkkeiden pääsystä erityiskorvattavien lääkkeiden piiriin Uusi lääkevalmiste joutuu Suomessa odottamaan kaksi vuotta, ennen kuin se voi saada Kelan erityiskorvattavuuden.
Lääketeollisuuden mielestä oleva kahden vuoden odotusaika on EU:n säädösten vastainen ja muodostaa kilpailuesteen. sekä saattaa suomalaispotilaat eriarvoiseen asemaan muiden EU-maiden asukkaiden kanssa.
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre sanoi lääkealan seminaarissa maanantaina, että kahden vuoden karenssi aiotaan säilyttää. Tiettävästi se tullaan kirjaamaan myös budjettilakiin.
Euroopan lääkelainsäädännön uudistamista selvittäneen G10-työryhmän puheenjohtaja, komissaari Erkki Liikanen vaikutti yllättyneeltä ministeri Mönkäreen kannanotosta eikä suostunut arvioimaan sitä tuoreeltaan.
"Haluan puhua siitä ensin ministeri Mönkäreen kanssa. Palaan asiaan keskustelun jälkeen", seminaarissa puhunut Liikanen sanoi lyhyesti.
Lääketeollisuus ry:n puheenjohtaja Kari Järvinen ei sen sijaan säästellyt sanojaan sättiessään erityiskorvattavuutta koskevia määräyksiä. Järvisen mukaan uusien lääkkeiden kahden vuoden karenssi muodostaa rakenteellisen esteen kilpailulle ja on EU-normien vastainen.
"Toivomme, että karenssiajasta luovutaan ja viisautta löytyy tarpeeksi normiemme saattamiseksi tältä osin EU-kuntoon", Järvinen sanoi.
Hän epäili myös hintalautakunnan ja uusien lääkkeiden erityiskorvattavuutta arvioivan asiantuntijaryhmän puolueettomuutta. "Asiantuntijaryhmän pitäisi olla ehdottomasti puolueeton, mutta mikäli se koostuu niistä samoista tahoista, jotka asiaa valmistelevat ja antavat lausuntoja ja lopuksi tekevät päätöksen, ryhmä ei täytä puolueettomuuden vaatimusta."
Järvisen mielestä myös lääkkeiden hintalautakunnan kokoonpanoa ja asemaa suhteessa muihin toimijoihin sietäisi arvioida uudelleen. Näin on tehty hiljattain esimerkiksi Ranskassa.
EU:n itälaajentuminen
haaste teollisuudelle
Komissaari Liikanen painotti, että kilpailukykyinen lääketeollisuus ja hyvä kansanterveys ovat saman asian kaksi puolta ja että EU:n lääkelainsäädännön uudistuksen keskeinen tavoite on lujittaa potilaiden tasavertaista asemaa uusien lääkkeiden ja niihin liittyvän tiedon suhteen.
Eurooppa on Yhdysvaltoihin verrattuna kansainvälisille lääkeyrityksille vaikea alue, ja yhä vaikeammaksi muuttuu, kun EU:n piiriin tulee kymmenen uutta jäsenmaata.
Liikasen mukaan EU:n itälaajentuminen "kaatuu päälle kuin tiiliseinä". Tärkeä, mutta vaikea kysymys on, miten puolueeton tieto uusista, tehokkaista lääkkeistä saadaan nopeasti ja yhtä aikaa kaikkien EU-kansalaisten ulottuville ja miten teollisuudelle taataan kaikissa jäsenmaissa tasapuoliset kilpailu- ja toimintaedellytykset.
Tutkimuksen piirissä
yli 60 000 potilasta
Sveitsiläisen Novartiksen tutkimustoiminnan siirtymisen tänä vuonna Yhdysvaltoihin pelätään ennakoivan laajempaa muuttoliikettä USA:aan, jossa lääketeollisuuden tutkimusta ja tuotekehittelyä tuetaan huomattavasti voimakkaammin kuin Euroopassa.
Suomessa oli viime vuonna meneillään 494 lääketieteen tutkimusta, joiden piirissä oli lähes 61 000 potilasta. Lääketeollisuus ry:n jäsenyritysten tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat viime vuonna 252 miljoonaa euroa. Tutkimuskulut olivat edellisvuoteen verrattuna kasvaneet noin 18 prosenttia.
"Suomella ei ole varaa menettää lääketeollisuuden tutkimusedellytyksiä", puheenjohtaja Kari Järvinen painotti.
Suomen suurin lääkkeiden kehittäjä Orion on ilmoittanut pudottavansa tänä vuonna tutkimusbudjettinsa 100 miljoonaan euroon ja ensi vuonna 80 miljoonaan euroon.