Ahlam Nasrin ensimmäinen työpäivä Palestiinan Punaisen Puolikuun hälytysambulanssiryhmässä alkoi huonosti. Nuorta naista ammuttiin polveen puolen tunnin kuluttua. Ampujina olivat Israelin armeijan sotilaat, joiden tulituksen keskelle ambulanssimiehistö ryntäsi pelastamaan haavoittuneita siviilejä Ramallahissa miehitetyllä Länsirannalla.
"Yhteenottojen aikana sotilaat eivät välitä lainkaan kansainvälisistä tunnuksista. Kohti he ampuvat", sanoo Ahlam jonka vanhemmat saivat tietää tyttärensä haavoittumisesta nähtyään tapahtuman televisiosta.
"He olivat yrittäneet saada minut muuttamaan mieleni ja jättämään ambulanssihaaveet. Mutta haavoittumisen jälkeen isäni sanoi, että teen hyvin tärkeää työtä", Ahlam kertaa puolentoista vuoden takaista välikohtausta.
Vieressä työtoveri Firas Samara kuuntelee vakavan näköisenä. Hän oli kauan henkihieverissä saatuaan eri tilanteessa useita luoteja kehoonsa. Hän yritti viedä ambulanssiin israelilaisten vakavasti haavoittamaa vanhusta.
Pelastusmiehistöt
yhä ahtaammalla
Punaisen Ristin sisarjärjestöt islamilaisissa maissa käyttävät tunnuksenaan kuunsirppiä. Palestiinalaisjärjestö on Punaisen Ristin yhdistysten kansainvälisen liiton jäsen. Suomen Punainen Risti tukee sen toimintaa.
Pelastusmiehistöt ovat joutuneet sitä ahtaammalle mitä väkivaltaisemmaksi palestiinalaisten kolme vuotta sitten alkanut kansannousu, toinen intifada, on käynyt.
Ambulanssimiehistön työ Palestiinassa kuuluu tätä nykyä todellisiin riskiammatteihin. Intifadan aikana 182 PRCS:n työntekijää on haavoittunut ja kuollut pelastustehtävissä. Yli 30 ambulanssia, kolmasosa kaikista, on tuhottu, yli 50:tä on ammuttu.
Osan välikohtauksista selittää sekava taistelutilanne, ehkä pimeyskin. Useimmiten kyse on silti ollut tahallisesta vahingoittamisesta, arvioi PRCS:n hätäambulanssitoimintaa johtava tohtori Wael Qadan.
Parempiakaan työpaikkoja ei juuri ole tarjolla. Miehitettyjen palestiinalaisalueiden talous ja työllisyys ovat Kansainvälisen Punaisen Ristin ja YK:n kauppa- ja kehitysjärjestön UNCTADI:n mukaan romahtaneet pohjalukemiin vain parissa vuodessa. Sadat tuhannet ihmiset tarvitsevat jo ruoka-apua Israelin miehityksen aiheuttamien tuhojen ja liikkumisrajoitusten takia.
Israel perustelee kovia otteitaan palestiinalaisten äärijärjestöjen lisääntyneillä itsemurhaiskuilla ja hyökkäyksillä Israelissa ja palestiinalaisalueiden juutalaissiirtokunnissa.
Ambulansseilla
ei erioikeuksia
Vapaa liikkuminen Länsirannalla on joka tapauksessa käytännössä mahdotonta. Armeija on tukkinut valtaosan teistä betonijärkälein tai maavallein. Näin autoliikenteen on pakko kulkea sotilaiden valvomien tarkastusasemien kautta pääteillä.
Sotilaat pysäyttävät hälytysajossa olevat ambulanssit tiesuluilla siinä missä muunkin liikenteen. Ja kun Israel sulkee jonkun alueen tyystin niin kuin se rutiininomaisesti tekee vastavetona palestiinalaisiskuille, pysähtyvät myös potilaskuljetukset.
Potilaat menettävät kriittisiä minuutteja kiertoteillä.
"Parin kilometrin päähän, paikkaan jonka melkein näkee, onkin yhtäkkiä matkaa 70 kilometriä. Tai sitten joudumme viemäään potilaan yhdellä ambulanssilla alkumatkan ja järjestämään esteen toiselle puolelle uuden ambulanssin. On tavallista, että yhden potilaan kuljetukseen tarvitaan kolmekin ambulanssia", toteaa yövuoroa johtava Emad Nofal.
Kymmeniä kuollut
tie-esteiden vuoksi
Lisäksi Israelin sotilaat päättävät mielivaltaisesti, tapaus kerrallaan, tietarkastusasemilla, kuinka vakavasti potilas apua tarvitsee. PRCS arvioi, että tie-esteiden takia yli 50 potilasta on kuollut turhaan. Ihmiset eivät myöskään pimeän jälkeen uskalla tilata ambulanssia, jos tilanne on kireä, vaan jäävät vakavastikin sairaina odottamaan aamua. Sekin on toisinaan kohtalokasta.
Terveydenhoito-olot Länsirannalla ovat vakavasti taantuneet Israelin asettamien liikkumisrajoituksen takia, korostaa Kansainvälinen Punainen Risti.
Koska kolme neljäsosa Länsirannan palestiinalaisista asuu maaseudulla, jossa sairaaloita ei ole, myös Suomen Punainen Risti on alkanut hiljattain tukea PRCS:n niinsanottujen kiertävien klinikoiden perustamista jotta edes joitain perusterveyspalveluja voitaisiin pitää yllä.
Kiertävä klinikka toimii yhden lääkärin ja sairaanhoitajan varassa. He pysähtyvät muutamaksi tunniksi kerrallaan eri syrjäkyliin, kuhunkin keskimäärin kerran viikossa.
"Se on hätäratkaisu. Kiertävien klinikoiden tarve näkyy erittäin selkeästi aina tilanteen kiristyessä. Ei niitä tarvittaisi, jos ihmiset pääsisivät vapaasti terveyskeskuksiin. Toisaalta kun liikkumisrajoitukset ja tie-esteet lisääntyvät, eivät nekään pääse sinne missä apua tarvitaan", sanoo Hannele Häggman, joka valvoo ja suunnittelee kiertävien klinikoiden toimintaa SPR:n lähettämänä.