Suomenlahti, OULU Jääkiekon SM-liigan puheenjohtaja Harry Harkimo ei jatka liigahallituksen puheenjohtajana. Liigan uusi hallitus ja puheenjohtaja valitaan vuosikokouksessa marras-joulukuun vaihteessa. Siviilikiireisiinsä vedonnut Harkimo ilmoitti asiasta sarjakautta edeltävällä mediaristeilyllä.
Jokeri- ja liigapomo Harkimolla on mielessään sopiva seuraajaehdokas. Hän kääntää katseensa Ouluun ja Oulun Kärppiin.
"Kärppien puheenjohtaja Seppo Arposella mielestäni tähän hommaan riittävästi kokemusta, näkemystä ja arvovaltaa", Harkimo sanoo.
"Komeita sanoja", kotoaan tavoitettu Arponen hymähtää.
Arponen ei ole tältä istumalta valmis sanomaan juuta eikä jaata mahdolliseen puheenjohtajaehdokkuuteen.
"Ei minulla ole asiaan periaatteellista kantaa. En ole sitä koskaan miettinyt", Arponen sanoo ja huomauttaa, että puheenjohtajan ja muiden luottamushenkilöiden valinnassa jokaisella liigaseuralla on yksi ääni. Harkimon ja Arposen omat mielipiteet eivät siis yksin vielä pitkälle riitä.
Arponen on istunut liigahallituksessa siitä saakka, kun Kärpät nousi liigaan. Tänä syksynä Arposella alkaa neljäs kausi hallituksessa.
Tuleepa Harkimon tilalle kuka hyvänsä, töitä liigalla riittää.
"Kauden aikana on tehtävä päätös liittyen vuoden kuluttua uhkaavaan NHL:n työsulkuun. Jos pelaajat menevät palkkojensa takia lakkoon, eikä NHL:ssä pelata, on päätettävä, montako pelaajaa per seura hyväksytään SM-liigaan."
"Pakko meidän on heitä ottaa mukaan syksyllä 2004. Päätös NHL-pelaajia vastaan olisi hölmöilyä", Harkimo totesi.
SM-liigan tason on taas väitetty laskevan edellisestä kaudesta pelaajaliikenteen suuntauduttua Ruotsiin, Eurooppaan ja NHL:ään.
"Joka vuosi höpistään lähtijöiden jättämistä aukoista ja tason laskusta. Minä en jaksa enää höpöttää moisesta", Harkimo epäsi.
Ruotsissa on sallittu jo jonkin aikaa pelaajien palkkojen rahastointi aktiiviuran jälkeistä aikaa varten.
"Nyt Suomessakin on saatu valtiovallalta vihreää valoa rahastoinnin laajentamismahdollisuudesta", Harkimo mainitsi.
Yleisöä odotetaan ensin kauden liigakatsomoihin 5015 henkeä ottelua kohden. Yhteensä heitä olisi mainitulla lukemalla 1 825 600 eli 6000 vähemmän kuin kaudella 2002-03.
Sääntöuudistuksia ei ensi kaudelle ole juurikaan tehty. Ainoa merkittävä on jatkoaikaa koskeva, jossa maalivahdin poisottava joukkue menettää varsinaisella peliajalla hankkimansa pisteen, jos vastustaja pistää kiekon tyhjään maaliin.
Pudotuspelit laajenevat entisestään. Kun runkosarjan 56 ottelua on jokaisella ohi, kuusi parasta selviää pudotuspeleihin. Kaksi lisää setvitään paras kolmesta -systeemillä ottelupareina 7-10 ja 8-9.
Puolivälieristä pääsee välieriin neljällä voitolla, mutta välierissä ja finaaleissa menestykseen riittää kolme voittoa.