Öljyn ja sähkön, tulen ja veden liitto ei kestänyt. Fortum palaa takaisin lähtöruutuun, kun öljytoiminta irrotetaan itsenäiseksi pörssiyhtiöksi. Kun valtiollinen öljy-yhtiö Neste ja valtiollinen sähköyhtiö Imatran Voima fuusioitiin viisi vuotta sitten, eduskunnassa ei pelkästään ihasteltu. Moni kysyi, voiko tulen ja veden yhdistää. Hieman yli viidessä vuodessa on havaittu, ettei voi, vaikka Fortumin toimivasta johdosta kukaan ei myönnä tuolloin tehtyä päätöstä virheeksi. Päin vastoin fuusiota pidetään siellä oikeana ratkaisuna. Näin pystyttiin luomaan vahva konserni, joka pystyi viemään läpi sähköalalla tarvittavat rakennemuutokset.
Tulen ja veden liitto syntyi 1997. Idean isä oli tuolloinen kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö Matti Vuoria, josta tuli Fortumin hallituksen päätoiminen puheenjohtaja. IVO:n ja Nesteen yrityskulttuurien nivominen yhteen ei ollut helppoa. Fortumin ensimmäinen IVO-taustainen toimitusjohtaja Heikki Marttinen sai lähteä. Uudeksi toimitusjohtajaksi tuli Mikael Lilius, joka nyt on eriyttämässä öljytoiminnat.
Fortumin strategiaan öljytoimintojen eriyttäminen sopii hyvin. Yhtiö on pitkään halunnut keskittyä sähkötoimintaan ja tähtää alalla Pohjoismaiden johtavaksi yhtiöksi. Kun venäläisten öljy-yhtiöiden rengas kiristyi Itämerellä, öljypuolesta haluttiin eroon.
Fortum aikoo käyttää 500 miljoonaa euroa Porvoon jalostamon kehittämiseen kolmen vuoden aikana. Samalla tulee lisää satakunta pysyvää työpaikkaa. Asia on näinä aikoina merkittävä, kun teollisuuden investoinnit muuten ovat jäissä. Fortumin johto haluaa myydä öljy-yhtiön, jotta voidaan turvata öljyalan kilpailukyky ja työpaikat Suomessa.
Fortumin suunnitelmille haetaan kuitenkin eduskunnan lupa. Sitä ei lain mukaan tarvittaisi, mutta talouspoliittinen ministerivaliokunta vie asian eduskuntaan, koska merkittävässä myyntipäätöksessä halutaan toimia varman päälle. Eduskuntakäsittely ei välttämättä ole läpihuutojuttu.
Valtio omistaa energiajätistä hieman yli 60 prosenttia. Muutama vuosi sitten eduskunta päätti, että valtion täytyy säilyttää konsernin osakkeista vähintään 51 prosenttia. Öljyliiketoiminta on Fortumin tytäryhtiö, jota määräys ei suoranaisesti koske. Eduskunta halunnee pitää Fortumissa valtion enemmistöomistuksen. Sitä, kuinka suureksi omistajaksi Fortum jäisi uuteen öljy-yhtiöön, ei haluta tässä vaiheessa arvailla.
Jos valtion sähkö- ja öljy-yhtiöissä ei ole aina tiedetty, missä mennään ja mitä tehdään, toisin on toimittu Outokummussa, joka on myös valtionyhtiö. Valtio on taannut sen, ettei se ole joutunut spekulanttien pelivälineeksi, vaan sitä on vuosikymmenten ajan kehitetty pitkäjänteisesti ja määrätietoisesti. Tällä hetkellä valtio omistaa yhtiöstä liki 40 prosenttia.
Nyt Outokumpu luopuu värimetallien kaivostoiminnasta ja myy kuparisulattonsa ja sinkkituotantonsa ruotsalaiselle Boliden-yhtiölle. Kaupassa Outokumpu saa 49 prosenttia Bolidenin omistuksesta ja noin 375 miljoonaa euroa. Jatkossa Outokumpu keskittyy jaloteräkseen, pitkälle jalostettuihin kuparituotteisiin ja teknologian myyntiin.
Yhtiötä rasittaa muun muassa Tornion terästehtaan miljardi-investointi. Myyntitulojen avulla Outokumpu pystyy vähentämään valtavaa velkataakkaansa ja panostamaan teräksen tuotantoon. Tavoitteena on painaa 158 prosentin velkaantumisaste 75 prosenttiin vuoden 2004 loppuun mennessä. Tornion tehtaan "ylösajo" etenee suunnitelmien mukaan, korostuuhan terästuotannon merkitys yhtiön strategiassa.