Suomessa voidaan suojella rakennuksia joko rakennusperintölailla tai kuntien kaavoituksen kautta, mikä on nykyään kaavoitusten päälinja. Tapauksissa, joissa sovelletaan rakennusperintölakia, suojelupäätöksen tekee ely-keskus.
Suojelupäätös saattaa rajoittaa esimerkiksi rakennuksen julkisivun muokkaamista.
Oulussa kaupunki etsii jo kolmatta vuotta ostajaa suojellulle De Gamlas Hem -talolle, mutta kiinnostuneita ei näytä löytyvän.
Onko rakennusten suojelupäätös kuntien näkökulmasta riesa vai siunaus esimerkiksi rakennuksia myytäessä, Kuntaliiton johtava lakimies Ulla Hurmeranta?
– Tähän ei oikein ole yksiselitteistä vastausta. Kysehän on arvokysymyksestä, eli siitä, miten suojeluun missäkin suhtaudutaan. Jos sen ajatellaan rajoittavan vapautta uudistaa rakennusta, voi se jollekin olla riesa. Hyödyksihän suojelu on silloin, jos rakennusten ajatellaan olevan kulttuuriperintöä, jota halutaan säilyttää.
– Suojellut rakennukset ovat usein vetovoimaisia paikkoja, jotka houkuttelevat esimerkiksi turisteja ja kulttuuriväkeä.
Pelätäänkö suojeltujen kiinteistöjen ostamista?
– Kyllä ihmiset saattavat niitä arastella, ainakin silloin, jos heillä on selkeä tahto tai visio siitä, millaista rakennusta etsivät tai millaista remonttia haluavat tehdä. Suojelun saatetaan ajatella heittävän kapuloita rattaisiin. Ihmiset ovat myös epätietoisia suojelupäätöksen rajoituksista. Suojelu ei esimerkiksi järjestään estä kohteen remontoitia eikä välttämättä aiheuta lisäkustannuksia.
Millaisia rajoituksia suojellun rakennuksen remontoinnille voi olla, Museoviraston kulttuuriympäristöpalveluiden osastonjohtaja Mikko Härö?
– Ne riippuvat hyvin paljon rakennuksesta ja remontoijan omista toiveista. Rakennusten käyttö kuitenkin pyritään turvaamaan. Suojelupäätöksissä tasapainotellaan arvokkaiden rakennusten säilyttämisen ja samalla niiden käyttökelpoisuuden takaamisen välillä. Tärkeää on, että rakennuksissa asutaan tai niissä on toimintaa, etteivät ne jää tyhjilleen.