Talousasiantuntijat varoittavat euroalueen talouden olevan poikkeuksellisen vaarallisessa tilanteessa.
STT:n haastattelemat viisi talousasiantuntijaa yhtyvät pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) arvioon, jonka mukaan euroalueella on olemassa "totaalikatastrofin vaara". Euromaiden kaatumista ja rahoitusjärjestelmän luhistumista ei kuitenkaan pidetä todennäköisenä.
Kuinka huolestunut tavallisen kansalaisen pitäisi olla taloustilanteesta?
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen: Me olemme vakavassa talouskriisissä, jossa erittäin ikävät kehityskulut eivät ole poissuljettuja. Valtiontalouksien maksukyvyttömyyden ja suuren pankkiromahduksen vaara on olemassa Euroopassa.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä: Jossain määrin, mutta mihinkään paniikkiin ei ole aihetta. Suomen oma taloudellinen tilanne on kaikesta huolimatta kohtuullisen hyvä.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Seija Ilmakunnas: Kun pääministeri puhuu totaalikatastrofin mahdollisuudesta, ei sitä kansalainen voi ihan rauhallisin mielin kuunnella. Vaikka todennäköisyys sille olisi pienikin.
Työeläkeyhtiö Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander: Tavallisen ihmisen ei tarvitse olla huolissaan Suomen taloustilanteesta, Euroopan tilanteesta kyllä.
Pääministeri Katainen kuvasi keskiviikkona Helsingin Sanomille eurokriisiä erittäin vaaralliseksi. Mitä arviosta pitäisi ajatella?
Vartiainen: Kommentti osoittaa sen, että pääministeri tekee niin kuin vastuullinen poliittinen päättäjä eli jakaa kansalaisten kanssa huolen siitä, että kaikki on mahdollista.
Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Pasi Holm: Hänellä on varmaan paljon enemmän tietoa. Samoin hän tietää, kuinka suuri on epäluottamus etelän ja pohjoisen päätöksentekijöiden välillä.
Kiander: Kataisen arvio osuu oikeaan. Eurojärjestelmä on kriittisessä tilanteessa ja jonkinlaisia päätöksiä pitää tehdä.
Pystyykö Suomi varautumaan euron hajoamiseen?
Vihriälä: Toki kaikkeen on syytä varautua. Euron hajoaminen ei tässä vaiheessa ole niin todennäköistä, että juuri siihen pitäisi varautua. Pitäisi keskustella siitä, kuinka pitkälle Suomi menee taloudellisen yhteistyön tiivistämisessä.
Holm: Aikaperspektiivi on mennyt keskustelussa sekaisin. En usko, että on mitään poliittista ajatusta erota vuoden sisään. Tilanne on aikaisintaan edessä ehkä 10 vuoden päästä, koska kansantaloudet etelässä ja pohjoisessa ovat niin erilaisia ja erilaistumassa entisestään.
Ilmakunnas: Paras lääke on hyvä taloudenpito, jota Suomessa on 90-luvun laman jälkeen harrastettu. Huolehditaan julkisesta taloudesta, rahoitusmarkkinoista ja tehdään tarvittavia rakenteellisia uudistuksia. Suomalaisilta pitäisi löytyä enemmän ymmärrystä siihen, että ongelmiin voi ajautua muustakin syystä kuin huonosta taloudenhoidosta.
Valtiovarainministeriössä valmistellaan parhaillaan ensi vuoden budjettia. Onko edessä leikkauksia tai verojen korotuksia?
Vartiainen: Suomalaisilla on edessään erilaisia rakenteellisia ratkaisuja, verojen korotuksia ja menojen leikkauksia, jos halutaan saattaa julkinen talous pysyvästi tasapainoiseksi.
Holm: Hallitusneuvotteluiden 2,5 miljardin sopeuttamistoimien, kehyspäätöksen 3 miljardin ja raamisopimuksen 500 miljoonan jälkeen en usko, että tähän budjettiin tulee enää uusia.
Ilmakunnas: Toivottavasti ei. Isot lisäkiristykset sopivat tähän ajankohtaan huonosti.
