Jako korkeakoulutettujen, ylempien toimihenkilöiden ja työntekijöiden välillä on vanhentunut, uskotaan Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestössä SAK:ssa ja ylempiä toimihenkilöitä edustavassa STTK:ssä.
- Jako korkeakoulutettuihin ja muihin työtätekeviin on jumiutumista vanhentuneisiin rakenteisiin, sanoo palkansaajakeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.
Myös SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn mukaan erot eri palkansaajaryhmien välillä ovat kaventuneet niin paljon, että uusien rakenteiden pohtiminen on järkevää.
Sekä Palolan että Lylyn mukaan eläkeneuvottelut ovat hyvä esimerkki tavoitteiden yhdistymisestä.
Ainoastaan Akava ei mahtunut yhteiseen sopuun eläkeneuvotteluissa, ja liitto on tänä aamuna ilmoittanut tiedotteella pysyvänsä itsenäisenä. Akavan puheenjohtajaa Sture Fjäder oli myös ainoa eilisestä yhdistymistä puineesta salakokouksesta puuttunut keskusjärjestöpomo palkansaajapuolelta.
Palolan mukaan on tärkeää, että uudessa keskusjärjestörakenteessa liittoja ei vain yhdistetä mekaanisesti.
- Kukaan ei yhdisty mihinkään, vaan tässä ollaan luomassa jotain kokonaan uutta.
Lylyn mukaan keskusjärjestöuudistuksen onnistumisen määrittelee jäsenliittojen tahto. Palolan mukaan olisi tärkeää, että sekä Akavasta, SAK:sta ja STTK:sta löytyy halua yhdistymiseen.
Myös uudistuksen pääasiallinen syy on Palolan mielestä selvä.
- Kyllä tässä selkeästi pyritään hakemaan työnantajapuolelle vastavoimaa. Palkansaajapuolen yhä suurempaa yhteistyötä kaivataan sopimustoiminnassa, yhteiskuntavaikuttamisessa ja elinkeinopolitiikassa.
Työministeri Lauri Ihalainen (sd.) ei halunnut kommentoida työmarkkinajärjestöjen sisäistä asiaa.
