STT laajan lukiovertailun perusteella parhaiten menestyivät keksikokoiset lukiot, joista on kirjoittanut 100–500 oppilasta kolmessa vuodessa.
Huonoiten vuosien 2012–2014 ylioppilaskirjoitusten tuloksia vertailevassa tutkimuksessa pärjäävät isot lukiot.
Ilmiö näkyy myös Pohjois-Pohjanmaalla, jossa lukiovertailun kärjessä ovat Kiimingin ja Kempeleen lukiot.
Opettajajärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen arvioi, että pienemmissä kouluissa parempaa ovat ”intiimiys ja henkilökohtaisen tuen saanti”. Isoissa kouluissa yksilö hukkuu massaan.
– Odotetaan niin hirveän paljon nuorilta ihmisiltä. Miten ne kaikki ovat äärettömän valmiita valitsemaan ja itsenäiseen opiskeluun eivätkä tarvitse henkilökohtaista hyysäystä.
Toisaalta tuloksesta ei pidä päätellä liikaa, sanoo professori, ylioppilastutkintolautakunnan puheenjohtaja Patrik Scheinin. Hän huomauttaa, että monet suuret koulut ovat haluttuja kouluja, joihin mennään hyvillä keskiarvoilla. Hyviä tuloksia on vaikea parantaa entisestään, siksi menestys ei parane.
Suuret ovat tasalaatuisia. Niiden keskimääräisiä eroja kuvaava keskihajonta on pieni, kun taas pienissä on kärkikastia ja häntäpäätä.
Ruotsinkieliset kärjessä
– Opettajat ja oppilaat tutustuvat todella perusteellisesti, sanoo STT:n lukiovertailussa menestyneen Kotka svenska samskolan rehtori Ove Lindström. Rehtori arvelee menestyksen selittyvän sillä, että pienessä koulussa ylioppilaiden yhteinen taival on usein alkanut jo päiväkodissa.
Pieni ruotsinkielinen kotkalaislukio oli selvästi Suomen menestynein koulu. Toiseksi paras oli Hangö gymnasium ja kolmanneksi paras Katedralskolan i Åbo.
Kolme parasta ovat ruotsinkielisiä lukioita suomen- tai kaksikielisellä alueella, joten opiskelijoiden voi olla helppo kirjoittaa hyvät arvosanat toisesta kotimaisesta kielestä. Asiantuntijat pohtivat myös, onko kärkikoulujen opiskelijoiden sosioekonominen asema parempi kuin muilla. Lindström sanoo, että heidän koulussaan ei ole.
STT:n vertailu ei ota huomioon myöskään sitä, että peruskoulujen arviointikriteerit ovat erilaisia. On mahdollista, että kärkikouluihin tullaan yläkouluista, joissa on tiukka arvostelu.
Ruotsinkielisten koulujen ylivalta tuli nurkan takaa. Pisa-tutkimuksissa ruotsinkieliset ovat pärjänneet suomenkielisiä huonommin.
STT:n vertailun kärkikolmikko ei myöskään menestynyt Valtion taloudellinen tutkimuskeskuksen VATTin listauksessa. VATT teki syksyllä kattavan lukiovertailun, jonka tuloksia se ei julkaissut.
Erot yleensä pieniä
STT:n vertailun mukaan kotkalaiskouluun menemisestä saa laskennallisesti lähes yhden arvosanan hyödyn. Huonoimpaan lukioon verrattuna ero on puolitoista arvosanaa, siis M nousisi L:ään.
Keskimäärin lukioiden erot eivät vertailussa kuitenkaan ole suuria, vaikka parhaat erottuvat selvästi.
Myös STT:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan lukioiden laatuerot ovat pieniä. Muun muassa sen takia VATT jätti vertailunsa julkaisematta.
Scheinin sanoo, että Suomessa lukioiden erot ovat suurempia kuin peruskouluissa, mutta se johtuu lähinnä erilaisesta lähtötasosta. Eroja opetuksen laadussa on hänestä lähes mahdotonta mitata.
Juttuun on lisäksi haastateltu erikoistutkija Juhani Rautopuroa Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksesta. STT:n vertailun lukiokohtaiset tiedot ovat verkossa saatavilla STT:n lukiokoneesta.