Suomen aikaa varhain sunnuntaina järjestetään mahdollisesti kaikkien aikojen rahakkain nyrkkeilyottelu. Spektaakkelin urheilullisesta laadusta ei sen sijaan ole takeita.
Suurta huomiota herättäneessä ottelussa Las Vegasissa kohtaavat nyrkkeilyn suurimpiin legendoihin kuuluva Floyd Mayweather Jr. ja vapaaottelutähti Conor McGregor. Amerikkalaisen ja irlantilaisen ottelua on rummutettu etukäteen luultavasti enemmän kuin yhtään toista kamppailu-urheilutapahtumaa.
Eikä syyttä.
Mayweatheria, 40, pidetään yhtenä kaikkien aikojen nyrkkeilijöistä.
Puolustusvoittoisella tyylillä nyrkkeilevä mies on voittanut uransa kaikki 49 ottelua, joiden lomassa on kertynyt myös useiden eri painoluokkien ja organisaatioiden mestaruusvöitä.
Money-lempinimeä käyttävä Mayweather on urheilullisien ansioidensa lisäksi tunnettu tienesteistään, mitkä ovat nousseet tähtitieteellisiin lukuihin vuonna 1996 käynnistyneen ammattilaisuran aikana. Mayweather törsää, eikä pidä kynttilää vakan alla leveän elämäntyylinsä suhteen.
McGregor, 29, on sen sijaan vapaaottelupiireistä valtavirtaan murtautunut tähtiurheilija, jonka sanavalmius ja showmiehen elkeet ovat nostaneet nopeasti urheilumaailman huipulle. Unohtamatta tietenkään monipuolisia kamppailutaitoja, joiden avulla mies on onnistunut voittamaan kahden eri painoluokan mestaruudet UFC:ssä, jota pidetään yleisesti vapaaottelun kärkiorganisaationa.
Miesten lajirajat rikkova kohtaaminen on merkittävä tapaus kummallekin lajille, mutta täysin ainutlaatuinen se ei ole.
Esimerkiksi nyrkkeilyn raskaan sarjan legenda Muhammad Ali otteli kesäkuussa 1976 japanilaisen vapaapainijan, Antonio Inokin kanssa. Muokatuin vapaapainisäännöin järjestetty kamppailu oli urheilullinen pettymys, joka päättyi tasapeliin tuomariäänin. Myös ottelun aitoudesta on käyty jälkeen päin paljon keskustelua.
Toinen esimerkki löytyy lähempää.
Tony Halmeenkin aikanaan voittanut ex-vapaaottelija Randy Couture kohtasi vuonna 2010 järjestetyssä UFC-ottelussa nyrkkeilyn raskaassa sarjassa mestaruuksia voittaneen James Toneyn. Yksipuolinen ottelu päättyi nopeasti Toneyn luovuttaessa jouduttuaan ensimmäisessä erässä Couturen kuristusotteeseen. Urheilullinen anti oli silläkin kertaa heikko.
Käsitekniikoihin rajoittuvan nyrkkeilyn ja monipuolisemman arsenaalin sallivan vapaaottelun
välisissä otteluissa esiintyy väkisinkin epätasapaino, joka kallistuu sille osapuolelle, kenen säännöillä ottelu käydään. Mayweatherin ja McGregorin ottelussa se kallistuu Mayweatherille.
McGregor on vapaaottelijaksi taitava nyrkkeilijä, mutta Mayweather on ehkä kautta aikain taitavin nyrkkeilijä. Vertauskuvana voisi toimia tilanne, jossa kymmenottelija osallistuu keihäänheiton olympiafinaaliin.
Ainoaksi keinoksi, millä McGregorin on veikattu ottelun voittavan, jää Mayweatherin tyrmääminen. Se ei ole missään nimessä helppoa. Puolustusvoittoisesti nyrkkeilevä jenkki on poikkeuksellisen liukasliikkeinen maalitaulu.
Toisaalta McGregor on onnistunut useasti ennenkin altavastaajan roolissa. Kaikki on mahdollista, kun nyrkkeilyhanskat ja leuat kohtaavat.
Jos ottelu menee todennäköisyyksien mukaan, on luvassa yksipuolinen näytös, jossa Mayweather turhauttaa, väsyttää ja voittaa ilmaa huitovan irlantilaisen. Silloin voidaan jälleen pohtia, oliko urheilullisesti epätasainen ottelu kaiken ennakkohuomion arvoinen?
Vaikka ottelu jäisikin pannukakuksi, niin on varmaa, etteivät sen katsojaluvut jää.