Hallituksen tavoite on, että iäkkäät asuvat kotona entistä pidempään ja saavat kotihoitoa laitoshoidon sijasta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tutkimuksen mukaan uudistus etenee kuitenkin eri tahtiin eri alueilla.
– Iäkkäiden kotihoidon uudistamisessa ollaan kriittisessä vaiheessa. Osa maakunnista on toteuttanut palvelurakenteen muutoksen, osalla se on vielä kesken. Erot näkyvät asiakkaiden intensiivisen kotihoidon määrän vaihtelussa, joka on maakunnittain 42 ja 21 prosentin välillä, sanoo tutkimuspäällikkö Sari Kehusmaa THL:sta.
Intensiivinen kotihoito tarkoittaa, että asiakkaan luokse tehdään vähintään 60 kotikäyntiä kuukaudessa.
Esimerkiksi Helsingissä ja Vantaalla keskimääräiset kotikäyntien määrät asiakkaiden luona ovat vähentyneet kahden vuoden aikana, vaikka asiakkaiden määrä on samaan aikaan lisääntynyt rajusti.
– Jos henkilöstöresursseja ei ole tarpeeksi, aika usein keskimääräiset käynnit vähenevät, Kehusmaa sanoo.
Tutkimuksessa mukana olleista suurista kaupungeista ainoastaan Oulu on onnistunut lisäämään kotikäyntejä, vaikka asiakkaiden määrä on sielläkin lisääntynyt. Tampereella, Espoossa ja Turussa kasvavaan asiakaspaineeseen on pystytty vastaamaan lisäämällä henkilöstön määrää ja säilyttämällä asiakaskäynnit ennallaan.
Kehusmaa huomauttaa, että tulevaisuudessa on yhä enemmän sellaisia asiakkaita, joiden luona tulee käydä useita kertoja päivässä.
– Tähän on pystyttävä vastaamaan.
Koko maassa useita kotihoidon käyntejä päivittäin saavien asiakkaiden osuus on lisääntynyt kahdeksan prosenttiyksikköä vuodesta 2010.
Palvelutarpeen arviointia tarkennettava
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan laadukas kotipalvelu perustuu asiakkaan toimintakyvyn arviointiin. Palvelu- ja hoitosuunnitelma laaditaan yhdessä kunnan ja palvelun käyttäjän kanssa.
Kehusmaan mielestä myös palvelutarpeen arvioinnin täytyy olla selkeästi nykyistä tarkempaa.
– Tällä hetkellä samankuntoiset henkilöt näyttävät saavan hyvin monenlaisia palveluja. Siihen voi osua yksi tai 90 käyntiä kuukaudessa, vaikka heidän on arvioitu kuuluvan samaan toimintakykyluokkaan.
Useissa maakunnissa kehitetään jo asiakasohjausta sellaiseksi, että palvelu ja tarve kohtaisivat nykyistä paremmin.
– Yhden luukun perusteella asiakas saa myös yhteyden palvelunjärjestäjään, jos palvelu ei toteudu sellaisena kuin on sovittu. Eli hänellä on paikka, jonne siitä voi ilmoittaa. Merkitys kasvaa myös siinä, että palveluiden järjestämiseen tulee enemmän osaamista.
