EU:n nykyisten ehdokasmaiden kansanäänestysten sarja maidensa jäsenyydestä päättyi lauantaina Latviaan.
Vaikka jäsenyyttä varmasti kannattavien määrä ei mielipidekyselyissä noussut murskavoittoa ennustaviin lukemiin, arvioitiin maan kuitenkin olevan selvästi matkalla kohti ensi toukokuun alussa toteutuvaa EU-jäsenyyttä.
Jäsenyyden kannattajat valmistelivatkin pääkaupungin Riian keskustassa juhlia jo iltapäivällä vielä äänestyksen ollessa meneillään. Suhteellisen varma kyllä-äänien voitosta oli myös aamupäivällä äänestämässä käynyt presidentti Vaira Vike-Freiberga.
"Jos harrastaisin vedonlyöntiä, veikkaisin että 60 prosenttia äänestää kyllä", presidentti sanoi.
Ulkoministeri Sandra Kalniete puolestaan ennusti, että illalla juotaisiin vielä samppanjaa.
Epävarmoja paljon
Kannastaan epävarmojen äänestäjien määrä oli Latviassa viimeiseen asti melko suuri. Loppuvaiheessa enemmistön tästä joukosta arvioitiin kääntyneen jäsenyyden kannalle.
Äänestysvilkkaus oli noussut loppuiltapäivästä jo 54 prosenttiin äänioikeutetuista, eli selvästi yli vaaditun 35 prosentin. Merkillinen prosenttiraja johtuu laista, jonka mukaan kansanäänestys on pätevä, jos uurnilla käy vähintään puolet edellisten parlamenttivaalien äänestäjistä.
Noin 2,4 miljoonaisen Latvian asukkaista vajaa kolmasosa on venäläisiä, joista noin puolella miljoonalla ei ole Latvian kansalaisuutta eikä siten myöskään äänioikeutta. Venäläisvähemmistön asema onkin ollut pitkään kivenä kengässä Venäjän ja vuonna 1991 itsenäistyneen Latvian suhteissa.
Presidentti Vike-Freiberga ennusti lauantaina Latvian EU-jäsenyyden olevan omiaan kohentamaan myös Latvian ja Venäjän suhteita.
Latviaa ennen Malta, Slovenia, Unkari, Liettua, Slovakia, Puola, Tshekki ja Viro ovat jo hyväksyneet EU-jäsenyyden kansanäänestyksissä. Kymmenes hakijamaa, Kypros, ei järjestänyt äänestystä vaan jäsenyys hyväksyttiin parlamentissa.