Oulu Oulujoen alajuoksulle laskevat pikkupurot ja -joet eivät nykyisellään sovellu lohikalojen poikastuotantopaikoiksi. Muhoksella tutkittiin asiaa viime keväänä, kun Montan voimalaitoksen alapuolisiin jokiin ja puroihin istutettiin Oulujoen kantaa olevia järvitaimenen poikasia. Tutkimuksen teki ajankohtaiseksi tänä kesänä avattu Merikosken kalatie, jonka ansiosta mereinen vaelluskala pääsee nousemaan Oulujoen alimpaan patoaltaaseen.
Poikasia istutettiin Muhos-, Poika ja Sanginjokeen sekä neljään puroon: Junninojalle, Tuohinonojalle, Myllyojalle ja Ketolanojalle. Vastakuoriutuneita järvitaimenen poikasia istutettiin yhteensä 7000 kappaletta viime vuoden toukokuussa. Syksyllä vesistöihin istutettiin vielä 1500 mätijyvää. Kokeilun tarkoituksena oli selvittää pienten purojen ja jokien soveltuvuutta poikastuotantoon ja kalojen elinympäristöksi.
Tutkimustulokset olivat melko masentavia. "Pikkupuroissa mäti selvisi hengissä talven yli ainoastaan Myllyojalla", kertoo ympäristönhoitopäällikkö Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta. Myllyoja oli myös ainut puro, mistä tavoitettiin yksi viime vuonna istutettu taimen.
Yrjänä uskoo, että tutkimustuloksia heikentää viime vuoden ankara talvi. "Purojen vesimäärät olivat talvella liian vähäiset ja joissakin paikoissa vesi jäätyi virtapaikoilla pohjaan asti", selventää Yrjänä. Myös purojen veden laatu osoittautui tutkimuksissa heikoksi, sillä se oli paikoin muun muassa liian rautapitoista.
Joissa paremmat
mahdollisuudet
Poikastuotanto-kokeilu onnistui puroja paremmin Muhos-, Poika- ja Sanginjoella. Muhosjoella mädistä säilyi jopa 65 prosenttia talven yli. Muhos- ja Poikajoelta tavattiin vuoden kuluttua myös vastakuoriutuneita istutettuja poikasia. Sanginjoella veden laatua ja samalla poikasten elinmahdollisuuksia heikensi keväällä veden alhainen pH.
"Joet osoittautuivat kuitenkin selvästi paremmiksi taimenen ja lohen elinympäristöksi", iloitsee Yrjänä. Jatkossa jokia täytyisi kuitenkin kunnostaa. "Etenkin kutusorapaikkojen ja kalojen pienpoikasalueiden rakentaminen olisi tärkeää."
Pienet purot puolestaan tarvitsisivat suurempaa remonttia. Niiden kohdalla täytyisi muun muassa selvittää, voisiko purojen vettä varastoida talvea varten esimerkiksi laskettuihin lampiin tai valuma-alueille. Myös puroihin tulevaa kuormitusta pitäisi vähentää.
Hankkeet aloitettaneen
ensi vuonna
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus toivoo, että kunnostuksen jälkeen Montan voimalaitoksen alapuoliset purot ja joet voisivat tarjota lisää elinalueita virtakaloille. Oulujoella kalojen luonnolliset virtapaikat ovat käyneet vähiin, sillä joella sijaitsee 11 voimalaitosta.
"Päätämme purojen ja jokien mahdollisesta kunnostamisesta tämän vuoden lopulla", kertoo Oulujoen kunnostus- ja moninaiskäyttö -ohjelman projektipäällikkö Heli Törttö. Ohjelmassa ovat mukana Muhoksen, Vaalan ja Utajärven kunnat, Fortum- yhtiöt sekä Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukset.
"Tutkimustulosten perusteella otaksuisin, että otamme kunnostuskohteeksi jonkin joen, missä taimenen poikastuotanto ja istutus onnistuivat".
Montan voimalaitoksen alapuolisen alueen puroselvityksen toteutti Suomen ympäristökeskuksen vesi- ja ekotekniikan tutkimusryhmä Oulusta.